Wien+Riika
Saavuimme Wienin päärautatieasemalle keskiviikkoiltana uneliaan junamatkan jälkeen. Meillä oli junassa oma hytti, jossa saimme viettää matkan keskenämme lähinnä nukkuen. Ensimmäisenä suuntasimme turisti-infoon, jossa itävaltalainen mies kehotti meitä saksaksi tulemaan luokseen, jotta voisi auttaa meitä. Elina aloitti selittämään asiaansa englanniksi, jolloin mies totesi jälleen saksaksi: ”Te selkeästi ymmärrätte saksaa, joten puhukaa sitä myös, sillä olemmehan Itävallassa.” Vaikkakin olimme aluksi jännittäneet itävaltalaisten murretta, helpotukseksemme asiointi Wienissä sujui saksaksi lähes joka tilanteessa.
Majoituksemme myös Wienissä oli sijainniltaan muy bueno, noin 5 minuutin päässä juna-asemalta ja aivan hotellin vieressä sijaitsi ruokakauppa.
Torstaina kävimme turistikierroksella Schönbrunnin linnassa, joka on toiminut Itävallan hallitsijoiden kesäasutuksena, ja jossa jopa itse Napoleon on viettänyt muutaman yön. Itselleni turistikierroksesta ei jäänyt kovin positiivisia muistoja, sillä selkäni ei oikein nauttinut pitkästä seisoskelusta, joten osa kierroksesta meni lähinnä itkun pidättämiseen.
Schönbrunnin jälkeen päivä jatkui kaupungilla pyörien ja vierailulla HausDerMusikissa, eli musiikkimuseossa. Kohde oli Elinan valitsema ja lähdin ihan avoimin mielin mukaan, mutta noin kiertelyn tunnin jälkeen muistin, ettei musiikki ole ”mun juttu” ja päädyinkin istumaan museon aulassa odotellen kun Elina kiersi paikan. Paikka varmasti olisi ollut mielenkiintoinen, upea ja sitä rataa, mikäli aihe olisi kiinnostanut edes vähän.
(Wienin kaupunginkirjasto, ”oota mä kokeilen valotusta”- Elina)
Torstain päätteeksi päätimme lähteä shoppailemaan Wienin ulkopuolelle SSC-nimiseen ostoskeskukseen. SSC oli sinänsä mielenkiintoinen kauppakeskus, sillä se sisälsi mm. Ikean, elokuvateatterin, 3 McDonaldsia, sekä hyvin todennäköisesti jokaisen kaupan, mitä voi kuvitella. Shoppailureissun pääkohde oli luonnollisesti Primark, josta mukaan tarttui vain muutaman ostoskassillisen verran vaatteita.
Perjantaina kävimme ihastelemassa Hundertwasserhausea, eli hassunnäköistä taloa, jonka joku arkkitehti on suunnitellut kannanotoksi muun ympäristön arkkitehtuurille. Hundertwasserhaus oli värien ja muotojen sekasotku, omaperäinen palapeli. Arkkitehdin sanoma välittyi vielä nykypäivänäkin; uskalla olla erilainen,
Perjantai-iltana meidän oli tarkoitus lentää Riian kautta takaisin kotiin, mutta tuli niinsanotusti pari muuttujaa. Lentomme Wienistä viivästyi 1,5h, mikä teki lennon vaihtamisen Riiassa mahdottomaksi. Elina toimi kuten kuka tahansa vastuullinen täysi-ikäinen samanlaisessa tilanteessa: soitti äidilleen. Lyhyen konsultoinnin jälkeen päätimme joka tapauksessa lentää Riikaan, sillä googlettelun jälkeen selvisi, että lentoyhtiön tulisi pitää huoli matkustajista kyseisessä tilanteessa.
Riian lentokentällä etsimme Air Balticin infopisteen, jossa selitimme tilanteemme ja runsaan pahoittelun ja ohjeistuksen jälkeen meille ojennettiin asiakirjoja, jotka oikeuttivat taksikyytiin hotellille, yöpymiseen siellä ja taksikyytiin seuraavana päivänä takaisin lentokentälle. Saimme valita lennämmekö Suomeen heti lauantai-aamuna vai myöhemmin päivällä. Valitsimme jälkimmäisen, jollon virkailija tyynesti totesi lennon menevän Moskovan kautta.
Saavuttuamme hotellille, hotellivirkailija esitteli syvimmät pahoittelunsa tilanteestamme ja tarjosi meille tervetulijaislasit shampanjaa, sekä kylpylä- ja kuntosalipalvelut ilmaiseksi käyttöömme vierailumme ajaksi. Huoneemme sijaitsi kahdeksannessa kerroksessa ja koimme pienen järkytyksen huomatessamme ovessa kyltin ”Business class”. Selvittelimme hieman asiaa ja selvisi, että majoitus Riiassa oli arvoltaan suurempi kuin koko viikon majoituksemme Wienissä ja Budapestissä yhteensä molemmilta.
Äidille olin infonnut tilanteesta vaihtelevasti ja spottasin maman facebook-päivityksen, joka oli jotain suuntaan ”Lentoyhtiön mokan vuoksi tyttäreni on jumissa Latviassa, enkä tiedä milloin Heli pääsee kotiin.” Laitoin äidille viestin, että hei, chillaa. Tällä hetkellä juon shampanjaa vaahtokylvyssä, eikä minulla ole hätää. Tulen huomenna kotiin.
Lauantai-iltapäivänä kävimme vielä kävelemässä Riian keskustassa, ennen kuin suuntasimme lentokentälle ja viimein Moskovan kautta Helsinkiin.