Tavoitteet vuodelle 2019

Vuosi 2018 on lopuillaan.

Paikallaan polkemisen vuosi.

 

Ensi vuodelle on jo nyt sovittu enemmän menemistä kuin mitä tänä vuonna on ollut yhteensä. Tuntuu aina hyvältä kirjoittaa kalenteriin jotain. Työttömän arki on aika tasapaksua. Lomakaan ei tunnu lomalta, kun sitä ei ole ”ansainnut”. 

 

Olen ollut ihan onnellinen, joo. Mulla on mahtavia ihmisiä elämässä. Mutta en ole saavuttanut mitään, en ole edes tavoitellut mitään. Olen vain ollut. 

Lisäksi tänä vuonna olen kirjoittanut vähemmän kuin ikinä, ja se tekee mut surulliseksi. Olen hakenut monta kertaa opiskelemaan kirjoittamista, mutta olen tullut hylätyksi joka kerta. Olen osallistunut muutamaan runo- ja novellikilpailuun, mutten ole sijoittunut edes top kymppiin. Kaikki hylkäämiset ja epäonnistumiset ovat nakertaneet ammottavan aukon kirjoittajan identiteettiini. Kirjoittaminen on ollut ainoa intohimoni, ja nyt sekin on kuihtunut. 

 

Tapasin tässä yks päivä sukulaiseni, joka on vakavasti sairas, kuolemaisillaan. Rakastan elämää, hän sanoi, olen kiitollinen jokaisesta päivästä. Tunsin itseni hirveäksi ihmiseksi. En ole koskaan osannut rakastaa elämää. Niin kauan kuin muistan, olen tuntenut itseni tyhjäksi, turhaksi. Mulla on laiska sielu, olen turhamainen ja kiittämätön. 

 

Niinpä suurin tavoitteeni vuodelle 2019 on kehittää luonnettani, sisäistä maailmaani. Haluan tutustua uusiin ihmisiin ja ymmärtää heidän ajatuksiaan. Aion lukea kirjoja, katsoa elokuvia, matkustaa ja pitää kaikki aistit avoimina.

Aion vihdoinkin saada työpaikan. Olen ollut yhteydessä yhteen tosi lupaavaan paikkaan, tammikuussa selviää enemmän. 

Aion yrittää jälleen päästä terapiaan. Tähän mennessä en ole saanut Kelan tukemaa terapiaa eikä mulla ole varaa yksityiseen, mutta täytyy yrittää jaksaa kohdata jälleen paperisota.

Aion jatkaa elämää ilman vaakaa. Voin paljon paremmin, kun en keskity vaa’an numeroon vaan hyvään oloon ja jaksamiseen. 

 

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä; aion kirjoittaa. Haluan rakastua kirjoittamiseen uudelleen. 

 

Vaikka vuoden vaihtuminen on päivä muiden joukossa, vain valheellinen tunne uudesta alusta, se ei haittaa. Ihminen tarvitsee tunteen siitä, että kaikki on mahdollista.