Ruma, kaunis marraskuu

Omenapuiden viimeiset lehdet pitävät lujasti kiinni, ettei marraskuun tuuli veisi niitä mukanaan. Muutkin puut ovat tyhjenneet, meillä on taas näkymä järvelle. Katson naapurin rumia pimennysverhoja ja sateen piiskaamia koiranulkoiluttajia. Tältä näyttää marraskuu.

Peilistä näkyy turvonneet silmät ja pikimustat silmänaluset.

Tältä näyttää marraskuu.

 

Yhtäkkiä monta stressin aihetta on selätetty ja olo on peilikuvasta huolimatta kevyt. Se on nykyisessä olotilassani parasta; vaikka siedän stressiä huonosti ja olen välillä pohjamudissa, tiedän, että ajan myötä helpottaa. Ennen ei helpottanut.

 

Odotan vastausta täydellisestä työpaikasta, täydellisestä minulle. Olen varovaisen toiveikas. En pelkää pettymystä, olen tottunut.

 

Jokin tässä marraskuun pysähtyneessä harmaudessa rauhoittaa. Voi hiiviskellä hämärässä, sytyttää kynttilöitä, olla hiljaa. Kerätä voimia ja toivoa. 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *