KIRJAJUTTUJA

IMG_4367.JPG

Tässä neljän päivän minilomalla oon ehtinyt lukea enemmän kirjoja kun muutamaan viime viikkoon! Tietty kun vapaa-aikaa ei tarvi enää yhtään käyttää kokeisiin lukuun (!!!), kaikelle muulle jää niiin paljon enemmän aikaa, ihanaa! 

Musta tuntuu että oon lukenut ihan superrr hyviä kirjoja lähiaikoina, jokainen on omalla tavallaan koskettanut mua ja jättänyt muhun jälkensä. Hassua, miten kirjalla on voima saada kyyneleet silmiin, ja seuraavalla sivulla saa nauraa ääneen! 

Listasin nyt pari viimeaikaista kirjasuosikkia:

Veronica Roth: Viillot 

Tykkäsin aivan älyttömästi Rothin Divergent-sarjasta, joten odotukset oli aika korkealla kun alotin tätä kirjaa lukemaan! Alussa oli vähän hankala päästä kirjan maailmaan sisälle, mutta parin luvun jälkeen pysyin jo ihan kärryillä. Kirjan tunnelma on vähän samantyyppinen kuin Rothin muissakin kirjoissa, mutta toisaalta kuitenkin ihan omanlaisensa. En ala tässä postauksessa juonia sen enempää avaamaan, mutta tykkäsin erityisesti siitä, että tässä kirjassa ”rakkaustarina” ei ole ihan kaikista perinteisin. 

Carol Rifka Brunt: Tell the Wolves I’m Home

Luin tän mestariteoksen enkun tuntia varten. Helppolukuista englantia, mielenkiintoinen kirjoitustyyli ja kiinnostavat henkilöt, mitä muuta voi kirjalta pyytää? Kirjailija käsittelee uskomattoman taitavasti vaikeita aiheita, ja pystyin lukiessani kohdittain samaistumaan päähenkilön ajatuksiin ja huoliin täysin. 

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää

Siiiis tämä kirja. Jotain niin kaunista! Luin tän parissa päivässä, ja kun sain vihdoin luettua, istuin autossa kaupan parkkipaikalla. Istuin monta pitkää hetkeä ja pidättelin kyyneleitä, sit selasin lempparikohtia mitä olin lukiessani merkinnyt. (Niitä on aika paljon.) Aivan mahtava teos!!

 

xx Jasmi

Kulttuuri Kirjat Suosittelen

TURKEY SNAPSHOTS

IMG_4075.JPG

IMG_4100.JPG

DSC_0570.jpg

DSC_0592.jpg

DSC_0596.jpg

DSC_0615.jpg

DSC_0623.jpg

DSC_0662.jpg

DSC_0722.jpg

DSC_0758.jpg

DSC_0775.jpg

 

Lastenhoitoreissu Turkissa on nyt tullut päätökseensä, kotona ollaan taas. Oli super kiva matka, mutta ihanaa olla kotona. Päästä omaan sänkyyn nukkumaan, tuntea viileä parketti paljaiden jalkojen alla, syödä aamiainen omassa rauhassa keittiössä… <3 

Tietenkin tuolta on aina vähän haikeeta lähteä, Alanyasta on tullut mulle jo aika tärkeä paikka. Mutta yritän aina muistutella itteeni, että tuun pääseen sinne vielä vaikka kuinka monta kertaa. Ja sitten se lähteminen ei tunnukkaan enää niin pahalta.

Meidän päivät meni aikalailla hotellin, rannan ja puiston väliä kipitellessä. Nähtiin joka päivä mun vanhinta siskoa joka asuu Alanyassa ja hänen lapsia.<3 Kuvia ei ihan hirveästi kertynyt, mutta ylhäällä muutama!

xx Jasmi

Suhteet Oma elämä Mieli Matkat