Mitä jos

Viikon päästä olen jo Kiinassa, joten paniikki alkaa vähän iskeä päälle. Olen kunnon hc-murehtija, ja pääni on tällä hetkellä täynnä mitä jossittelua, mm:

Mitä jos…

    … myöhästyn lennolta?

    … en jostain syystä saakaan toista laukkua ruumaan?

    … laukku katoaa?

    … unohdan pakata jotain todella tärkeää, jota ei voi ostaa paikan päältä?

    … kolerarokote näkyy labratuloksissani koleratartuntana?

    … en saa nukuttua enää kertaakaan kunnolla ennen lähtöä ja alan sekoilla perillä?

    … en saakaan työlupaa, asumislupaa tai vuoden viisumia?

    … asunnossani on luteita?

    … minulla on karseita naapureita?

    … matka-adapteri ei toimi?

    … VPN ei toimi?

    … Tor-verkko ei toimi?

    … asunnon netti ei toimi?

    … vesijohtovesi värjää vaaleat hiukseni oudon värisiksi?

    … akne räjähtää ilmansaasteiden ja stressin takia käsiin?

    … ilmansaasteet aiheuttavat kroonisen hengitystieinfektion?

    … asuintaloni sortuu maanjäristyksessä?

    … en osaakaan tehdä työtäni tavalla, jota minulta edellytetään?

    … kulttuurierot työpaikalla tekevät työnteosta liian vaikeaa?

    … saan jonkun hirveän taudin?

   … vihaankin hellettä, kun olen tottunut kylmään kesään?

 

Tiedän, että etukäteen murehtiminen on typerää ja turhaa, mutta en mahda tälle mitään. Haluaisin lähteä jo huomenna, ettei tarvitsi keksiä koko ajan uusia huolenaiheita ja paisutella pikkujutuista yöunet vieviä isoja juttuja. Asioiden kirjoittaminen pois omasta päästä helpottaa minua aina ainakin jonkin verran. Mielessään asioita pyöritellessä on vaikea sanoa vastaan, mutta kirjoittaminen tai ääneen sanominen helpottaa vastaan sanomista ja lieventää huolia huomattavasti.

Kotiinkin voi kuolla

Aina voi palata Suomeen

Jos passi unohtuu niin tule toisella lennolla

Somevieroitus tekee hyvää

Luteet voi hävittää dynamiitilla

Toisaalta olen myös aivan todella innoissani, ja odotan todella paljon monien asioiden tekemistä, näkemistä ja kokemista sekä itseni haastamista. Mentäis jo!