Tekopyhyyden kahleet

Moni ihminen henkisellä polullaan tuntee ja tietää, mitä on Valo meissä. Se on jatkuvaa anteeksiantoa ja ymmärrystä. Toisten vajavuuden ymmärrystä. ”Toisten vajavuus” on kuitenkin vajavuutta meissä itsessämme. Niin kauan, kun kuljemme täällä maan päällä, olemme kiinnittyneitä niin kehoomme, kuin egoommekin. Ne ovat meidän tärkeät työkalumme, ilman niitä emme voisi edetä tässä tehtävässämme.

”Läsnäolon tila” luo monille illuusion: jotain upeaa ja tavoiteltavaa. Sitä tavoitellessa moni pyrkii elämään, kuten olisi tavoittanut sen jo. Silloin kiellämme itseltämme kehityksen. Emme kohtaa omaa todellista läsnäoloamme tässä hetkessä vaan kohtaamme sen, missä kuvittelemme että meidän ”tulisi olla”.

Jatkuva toisen posken kääntäminen ei kuitenkaan hyödytä ketään. Myöskään se, että kehotamme läheisiä ahdingossa toimimaan niin, ei hyödytä ketään. Se on piiloviesti, jolla koetamme vakuutella itsellemme olevamme asian ”yläpuolella” ja toisenkin tulisi olla siellä tai pyrkiä siihen kiihkeästi. Se on hyvin kaukana Rakkaudesta, jota Valo meissä on. Rakkaudellinen myötätunto eli empatia on sitä, että kun havaitsemme ihmisen ahdingossa, muistamme kenties omankin ahdinkomme. Sen ei tarvitse antaa vallata itseä, vaan käynnistää toiminta, jolla ojennamme auttavan käden, puolustamme tarvitsevia ja kohotamme heitä – siinä missä itseämmekin, kohti parempaa. Pärjääminen on aivan yliarvostettua. 

Auttamalla itseämme autamme toisia. Et voi antaa toiselle mitään sellaista, mitä itselläsi ei ole – kuten hyvinvointia. Voisiko siinä piillä se syy, että kehotamme ihmisiä pärjäämään ja nousemaan asioiden yläpuolelle vetäytymällä itse tilanteesta? Emme ole osanneet auttaa itseämmekään, joten kuinka voisimme auttaa muita?

Totuus kuitenkin on, että erillisyys on harhaa. Emme tule koskaan ”valmiiksi” tällä polullamme. Auttaessamme muita autamme myös itseä! Auttaminen puolestaan ei tarkoita sitä, että tekisimme asioita toistemme puolesta. Auttaminen on paljon yksinkertaisempaa, kuin avun vastaanottaminen. Auttaminen on empatiaa, sellaista myötätuntoa joka saa toisen tuntemaan, että on arvokas ja kykenee löytämään ratkaisut tilateeseen. Avun vastaanottaminen on taitolaji tässä pärjääjien yhteiskunnassa, avunpyyntö usein tulkitaan epäonnistumiseksi.

Kuinka kukaan kykenee pyytämään apua, saati vastaanottamaan sitä, mikäli meidän lähtökohtamme asiaan ovat jo näin epätasapainossa? Valon tuominen maan päälle koostuu hyvin pienistä yksinkertaisista asioista. Ihan vain hymy voi pelastaa jonkun päivän, jopa elämän.

Eilen bensa-automaatilla kohtasin vanhan miehen. Hän yritti syöttää ryppyistä ja repeytynyttä kympin seteliä automaattiin siinä onnistumatta. Katsoin yritystä hetken, vilkaisin lompakkooni ja huomasin, että minulla on sattumoisin kympin seteli. Hieman sileämpi versio vain. Ehdotin setelien vaihtokauppaa saaden yllättyneen ja ilahtuneen vastaanoton tarjoukselleni. Hän otti setelin vastaan tietäen ojentavansa minulle täysin samanarvoisen setelin vaihdossa. Automaatti nielaisi sen köhimättä. Mies hymyili ja kiitteli moneen otteeseen. Siitä tuli itsellekin todella hyvä mieli, vaikka ainoa ”julistus” tästä pienestä teosta tuleekin olemaan tämä blogitekstini. Tämäkin vain muistutuksena itselleni ja sinulle joka tätä luet: onni koostuu pienistä pisaroista. Välittämisestä, kädenojennuksesta, hymystä. Se ei vie aikaa tai maksa vaivaa, se ainoastaan palkitsee.

Rakkaat henkiset kulkijat. Haastankin teidät jalkautumaan, katsomaan avoimesti ympärillenne ja toimimaan siellä, mikä todella resonoi sen sijaan, että olette olevinanne suuria henkisiä olentoja odottaen sitä kohtuuttomasti muiltakin. 

Olemme ihmisinä nyt. Toimitaan sen mukaan <3 Ainoastaan siten voimme nähdä valoverkon vahvistuvan. Ainoastaan siten saavutamme tarkoituksemme täällä. Emme saavuta sitä eristämällä itsemme henkisyyden kuplaan toisten yläpuolelle. Se on egon luomaa harhaa.

Jalkautukaa, Valon Soturit!

suhteet oma-elama mieli suosittelen

Tavoitteista

Nuo hyvää aikovat pikku pirulaiset saavat nykyajan kilpailuhenkisessä yhteiskunnassa aikaan valtavasti tuhoa epäonnistumisten, uupumuksen ja pettymysten kautta. ”Nosta nyt sitä rimaa korkeammalle!” ”Pitää osata vaatia!” ”Ei saa antaa periksi!” 

Kaikki me kuljemme omaa polkua eteenpäin vääjäämättäkin. Joskus jokin pieni tavoite voi olla hyvä hinausapu pois kuopasta, mutta siitä olisi hyvä osata myös päästää irti, kun kuoppa on jäänyt taakse. Ihminen ei ole yhtäkuin tavoitteensa. Niistä voi toki saada suureellisen (tai suuruudenhullun) kuvan. Silläaikaa, kun toiset julistavat pelastavansa maailmaa ja esitelmöivät näitä uskomattoman mykistäviä ja hienoja tavoitteitaan aplodien keskellä, joku saattaa pienin askelin hipsiä ohi, ollen tyytyväinen olemiseensa joka hetki, heittäen itselleen aina halutessaan yhden murusen eteenpäin.

Tavoitteita on jokaisella elämän osa-alueella, mutta mielestäni ”tavoittellinen henkisyys” ei ole kenenkään etua ajava asia. Siinä sekoittuu psykologisen ajan sairastuttavan vaikutuksen ja läsnäolon hetken suuri ristiriita. Monissa henkisissä piireissä törmää myös asenteeseen ”fake it ’til you make it”, eli tekopyhyyteen. Ollaan olevinaan jotain suurta ja hienoa tyyneyttä ja Gurua, vaikka itse työ, oppi omalla polulla olisi se avain onneen.

Yksi mielenkiintoisimpia huomioitani on, että mitä enempi oppii asioita – ihan mistä tahansa – sen vähemmän huomaa tietävänsä ja mustavalkoinen ajattelumalli murenee saaden erilaisia sävyjä ja värejä.

Vasta kun lakkaa etsimästä ympäristöstään jatkuvasti peilejä hienoille tavoitteilleen ja mittaamasta arvoaan toisten silmissä, voi aidosti alkaa rakentelemaan tietoista polkuaan läsnäolon hetkistä nauttien. Toki polku etenee myös tiedostamattamme kaikenlaisten hassujen sattumien ja kompastusten kautta, mutta meillä on aina vapaus valita, juuri nyt. 

Henkinen kirjallisuus, erilaiset oppikurssit ja henkisen kehityksen ryhmät ovat upeita asioita, joissa oman polun kokijat voivat jakaa kokemuksiaan ja löytää vertaistukeakin ihmetysten edessä. Monesti näissäkin kohtaa kilpailuhenkisyyttä ja tuomitsemista, syytetään tietoa jakavia henkilöitä ”rahastamisesta” aidon henkisyyden oppien ollessa ”ilmaisia”. On upeaa, mikäli jollakulla on todella nykymaailmmassa aikaa ja varaa tehdä hyväntekeväisyyttä tälläkin saralla. Henkisellä puolella on kuitenkin merkityksellistä ja tärkeää saada joskus apua ja tukea kanssamatkaajilta. Ihan kuten tarvitsemme muidenkin ammattialojen osaajia, joille maksamme heidän käyttämästään ajasta. Mikäli nämä tekisivät jotain muuta maallista työtä leipänsä eteen, ei heillä riittäisi aika henkisen puolen työskentelyyn.

Raha kun on sellainen asia, jota me täällä (ainakin vielä kun viimeksi tarkistin) tarvitsemme elääksemme. Joskus muinoin käytiin oravannahkakauppaa, jota nykyään käytämme vaihtokauppoja kuvaavana terminä. Lisää tähän raha, ja kyse onkin vain välillisestä vaihtokaupasta. Se, minkälainen rahasumma on oikea eri osaamisesta / palvelusta, löytää kyllä tasapainonsa kysynnän ja tarjonnan lakien kautta. Kuten muutakin energiaa, myös rahaenergiaa on hyvä virrattaa. Pysähtynyt ja pölyttyvä raha tai toisen tyhjä kukkaro ei palvele ketään, sitä maailmanlaajuista epätasapainoa saamme seurata mm. uutisista päivittäin. Tähän epätasapainoon ollaan tultu tavoitekeskeisen elämäntyylimme tuloksena ja pian saammekin seurata, kuinka erilaiset energiat aina hakevat tasapainonsa. Mielenkiintoista on, että tätä tilannetta odotetaan laajalti kauhulla 😉

Olen toki itsekin varoitellut aiemmissa postauksissani heistä, jotka ovat henkisellä alalla todellisuudessa kasvattaakseen enempi maallista- kuin henkistä pääomaansa, mutta kaikenlaisia huijareita ja valelääkäreitä löytyy ihan maallisistakin ammateista. 

En tietenkään kehoita ketään luopumaan tavoitteista tai unelmista, mutta voisiko olla mahdollista elää juuri tässä ja nyt, ilman psykologisen ajan kuristavaa otetta, ulkoistaa tulevaisuuden odotukset vaikkapa kalenteriin, josta niitä voi selailla päivä kerrallaan eteenpäin?

Tavoitteellinen henkisyys johtaa usein turhautumiseen ja negatiivisiin tuntemuksiin. Eräs ystäväni facebookissa kirjoitti naulan kantaan:

Henkisyys on perseestä. Paitsi sisäisenä hiljaisuutena. Pursuu korvista ulos kaikki maailman keskustelut ja tekee mieli siivota facebookkia (lähinnä omaa typerää häpeää) ja ns henkiset ihmiset ärsyttää. En päivitä tästä lähtien kun turhamaisia sisustusjuttuja ja vauvauutisia. Tää ei oo mikään henkkohtanen vihje kellekkään vaan ahdistaa lähinnä oma osallistuminen keskusteluihin, aina ei oo helppoo puhuu oman totuutensa puolesta. Henkisessä skenessä ärsyttävintä on se että kun sä oot herkkä ja sä vaan ’tiedät ja näät’ asioita joita et kykene kellekkään selittämään, se vituttaa, ja se vituttaa sen takia että 80% ihmisistä pitää sua joko uskontohulluna tai muuten vaan hulluna. Spirituaalisuus on ihan eri asia kuin uskonto, sen voi vaan kokea.”

..ja samoihin aikoihin toinen henkinen inspiraatio kirjoitti näin:

∞ “I’m often asked if I can ‘Prove’ what I write and teach. Do I have Proof that we can ‘Heal’ ourselves? Do I have Proof of ‘Alternate Realities and Dimensions’? Do I have Proof that WE create our realities? Do I have Proof that God is a powerful loving Energy within us, NOT a ‘being’ who rewards or punishes us? I can only say that I have had enough synchronicities and experiences in my life to share these ideas as ‘My Truth’. In other words, My life is my Proof. I am having the Experiences I prefer. When I find myself creating experiences I don’t prefer, I use the tools I’ve learned to change those experiences or open my consciousness to receive New Tools for change. And when I say new tools I mean new for me. Then I’m happy to share those tools with others. *The idea is for YOU to find the Proof that YOU need for the Life that YOU Prefer. ;-)) This is our Individual Responsibility. I don’t ask anyone to Believe me. I only Suggest that you keep your mind open to ‘Infinite Possibilities’. This is why I don’t waste my time debating and arguing. If my Truth is not your Truth then you may simply move on. If, however, your life is Not working on some level, then you may learn something from me and my experiences. Simply incorporate what Does work for you or simply discard what doesn’t. It’s that easy. No need for a debate. If your life IS working the way you Prefer, NEVER let anyone sway you from YOUR Truth. For the millionth time I repeat ‘YOU are the Power You’ve Been Searching For’. PROVE this to Yourself. Be Bold. Be Daring. Open your Hearts. Open your Minds. Expand your Consciousness. Set Yourselves Free. I wish you ALL a Grand and Glorious Journey. May all of your Fondest Dreams come True.” ∞ ~ Eric Allen author ‘The New Awakening’ and ‘The New Way’

Ihmiset kaipaavat todisteita asettaakseen itselleen tavoitteita. Se, mitä koet juuri nyt, ei kaipaa todisteluita tai teorioita. Kaiken kuulemansa voi suodattaa ja ottaa omakseen, mikäli se tuntuu oikealta. Jos ei, voi jatkaa omaa polkua eteenpäin ja jättää tuon murusen jonkun toisen poimittavaksi sen sijaan, että juuttuisi vastustamaan sitä.

suhteet oma-elama syvallista ajattelin-tanaan