Vähän vilkkaampi tapaus.

Ihana Kain näytti taas kivasti, kuinka hienosti hän osaa käyttäytyä reissussa ja sukulaisten luona kylässä – eli siis juuri päinvastoin. Herra on koko päivän konttaillut villinä ympäri taloa, kiipeillyt tuoleille/jakkaroille/keinutuoliin/ihmisten vaatteita pitkin ylös, yrittänyt ryömiä portaita alas, huutanut kuin syötävä kun hänelle on tarjottu ruokaa (kuinka kehtaavat!), huutanut kuin syötävä ilman mitään syytä. Uuden paikan jännitys taisi olla hänelle  vähän liikaa, mutta onneksi hän setään nukahti samaan aikaan kuin muinakin iltoina, suuremmitta itkuitta. Toivottavasti huominen on edes vähän helpompi, muuten tästä lomasta ei kyllä tule lähellekään niin rentouttava kuin olin toivonut.

Neljän tunnin ajomatka sen sijaan sujui hyvin, Kain nukkui, katsoi eilisen Pikku Kakkosen kahdesti ja muumit kolmesti eikä kitissyt kuin ihan vähän, ihan loppumatkasta. 

Nyt tämä uupunut äiti taitaa lähteä katsomaan hömppää.