Monia vuosia, Kain.

Viikko sitten maanantaina oli Kainin nimipäivä. Tai no ei varsinaisesti nimipäivä, Kain ei (yllätys, yllätys) löydy kalenterista, vaan suojeluspyhimyksen muistopäivä.

Kain on kastettu ortodoksiksi, kuten minutkin (ja suurin osa kreikkalaisista). Kaste ei ollut suunnitelmissa Kainin synnyttyä, mutta painostus molempien vanhempien sukujen puolelta oli niin kova, että taivuin/taivuimme. Pidän kovasti perinteistä, varsinkin uskonnolliset, alati katoavat perinteet ovat tärkeitä ja hienoja, joten taipuminen ei edes näin jälkikäteen harmita yhtään, vaikka en itse olekaan uskovainen. Juhlat olivat ihanat, vieraita saapui paikalle yli neljäkymmentä, ristiäispukukin oli ja tarjoilut viimeisen päälle.

Ortodoksissa kasteessa kummit, pappi ja vanhemmat yhdessä valitsevat lapselle suojeluspyhimyksen tai -marttyyrin. Yleensä suojelijaksi valitaan lapsen nimeä kantava kristillinen henkilö, pyhimys tai marttyyri (perinteisesti ortodoksisen kasteen saaneilla lapsilla oli vain yksi nimi, nykyään tästä perinteestä poiketaan usein). Kainin kohdalla suojeluspyhimykseksi valikoutui marttyyri Eusignios, jonka nimestä Kainin toinen nimi on keinotekoisesti johdettu.

Eusignioksen muistopäivä on 5.8 eli viime viikon maanantai.

Kävimme juhlapäivän kunniaksi isin, kummisedän ja enon kanssa syöttämässä sorsia, jonka jälkeen DesignMuseon muovailutyöpajan kautta pizzalle ja jäätelölle toisen kummin kanssa. Mukavaa oli, Kain viihtyi ja sai lahjaksi haravan, jättipupun, kirjan ja pikkuautoja.

Monia vuosia, Kain!