Mummolassa.

Mikäköhän siinä on, että kun mummolaan menee, niin sieltä ei osaa lähteä ajoissa pois ja menee kaikkien rytmi sekaisin? Minulla on kaksi teoriaa: joko a) äitini ei osaa hoitaa lapsia, vaan kuuntelematta Kain-paran hätää tekee asiat omaan tahtiinsa raahaten mukanaan huutavaa kakaraa tai sitten b) Kainin äiti ei meinaa päästä sohvalta ylös, kun kerrankin saa nukkua miten sattuu ja saa valmiin ruoan nokan eteen. Veikkaan ehkä vaihtoehtoa b, enkä opi näköjään millään, vaikka jo useamman kerran olen istunut huutavan vauvan kanssa Havukosken bussissa, kun olisi pitänyt jo olla kotona nukkumassa. 

Huutavia vauvoja mukavammat ovat minun uudet punaiset housuni, jotka ovat vain aavistuksen verran liian isot (omaa kokoani ei alennuksessa ollut, jouduin tilaamaan kokoa isommat kuin normaalisti, mutta onneksi on henkselit keksitty). 

Huomenna pääsen (ehkä) ensimmäistä kertaa Sambic- ja Bodyjooga-tunneilleni. Ehkä sen takia, että mummo on vatsataudissa (joka ilmeni maagisesti vasta lähtömme jälkeen, eikä täten toivottavasti tartu meihin) ja Kainin isä koko päivän palavereissa. Molemmat lupasivat kovasti yrittää tulla tänne viideksi.

Ja keskiviikkona ihmisten ilmoille! Keikalle! Baariin! Hui apua kamala. Olen ihan villiksi heittäytynyt.