Eikö se niin ollut, että kenkien osto lasketaan ensimmäiseksi juoksutreeniksi? Tyyliin nyt ne kengät on ja niihin meni (ihan liikaa) rahaa, niillä on pakko juosta. No nyt kengät on, toivottavasti ehtivät perille ennen ensimmäisiä virallisia Esport Arenan treenejä. Tulkaa, tulkaa ajoissa! Kuva Zalandon nettisivuilta (en vieläkään saa linkkejä jostain syystä toimimaan nätisti).

No jo oli aikakin, sanovat ilkeät. Hyvä Kain! Hyvä Kain! Hyvä Kain!, sanoo äiti (ja Kain).

Tai ei oikeasti edes joogatunti, vaan joogatunnin jälkeinen kotiinpaluumatka.   Sambic- ja joogatuntini järjestetään Rautkallion päiväkodissa. Iltaisin siellä hyppii salin täydeltä naisia, päivisin vipeltää sukkasillaan monta kymmentä pikkuihmistä. Ymmärrettävää, että joogasalin oveen oli ilmestynyt lappu, jossa luki: Hyvät iltakäyttäjät, jätättehän ulkokengät kumimatolle. Jätinhän minä, vaan ei kukaan muu. Tuntien jälkeen kauhistuin. Jostain oli ilmestynyt ylimääräinen ovi kenkieni […]

Oi, kyllä tuo auringonpaiste vaikuttaa elämään ja mielentilaan. Kulunut talvi oli kohdallani ensimmäinen kokonaan Suomessa vietetty sitten vuoden 2004. Tuntui siis hyvin hyvin raskaalta, pitkältä ja pimeältä. Välillä olin jo ihan varma, ettei se lopu koskaan.    Mutta loppuu se! Maaliviiva näkyy jo. Parvekkeelta on sulanut lumi kokonaan pois, pattereita ei tarvitse enää pitää päällä, […]

Kain sai pari kuukautta sitten lahjaksi kirjan, jolle ei mitkään allukka pullukat vedä vertoja (mikä sen hehkutetun kirjan nimi oli? oikein googletin, mutta en silti löytänyt, kyllä me oikeasti halutaan sekin). Aivan mielettömän ihanat kuvitukset, ei liian nätit vaan sellaiset täydellisen rosoiset ja värikkäät ja hurjan hauskat runot ja riimit, joissa ei myöskään liikaa lässytellä […]

Olen ollut viimeisen parin viikon ajan vähän ahdistunut, mitä tähän blogin pitämiseen tulee. Yleensä, kun joku ’kiva harrastus’ alkaa ahdistaa, jätän sen kesken (toisaalta olen hyvin hyvin sinnikäs, mitä tulee esimerkiksi opiskeluun, työhön ja vastaanottamiini haasteisiin). En koe luovuttamisena esimerkiksi huonon kirjan jättämistä kesken tai leffateatterista ulos kävelemistä kesken keskinkertaisen kuvan.    Koska blogin pitäminen […]

On meidät hyvin suunniteltu. Siis äidit, naiset, ihmiset, nisäkkäät.    Minähän en oikeastaan ole mikään vauva-ihminen. En koskaan pitänyt vauvoista, edes silloin kuin podin vauva-kuumetta. Toisten ihmisten vauvat nyt ovat, noh, vähintäänkin tylsiä. Pahimmillaan rumia, rääkyviä, ärsyttäviä. Isommista lapsista puhumattakaan – argh, nehän vaan tahtoo ja huutaa koko ajan ja vähän väliä suuttuu jostain. Oikeastaan […]

Nyt se on virallista. Olen yksi kymmenestä äidistä, jotka juoksevat toivon mukaan Naisten kympin. Tai siis sen Mutsien kympin.  Hirvittää. En ole koskaan pitänyt juoksemisesta. Olen käynyt lenkillä ehkä kahdesti ja silloinkin mökillä, äitini pakottamana. Olen juossut viimeksi (siis yhden ainoan kerran) teininä minkään sorttisessa järjestetyssä tapahtumassa ja silloinkin vain Naisten vuoksi-juoksutapahtuman, Naisten kympin lyhyemmän […]

Keväisin kaipaan takaisin Skotlantiin.  http://www.youtube.com/watch?v=qKDKWnVXuts&feature=youtube_gdata_player

Eilen suuntasimme koko perheen voimin Kiasmaan perhepäivää viettämään. Kiasman viidennen kerroksen työpaja oli ehkä vähän isommille lapsille suunnattu. Ikkunasta avautuvaa maisemaa oli tarkoitus piirtää valkoisilla kynillä mustalle paperille. Äiti piirsi ja nautti siitä pitkästä aikaa, Kain tiputti kynänsä ilmastointikanavaan kuvassakin näkyvästä reiästä (hups!) ja nautti ikkunalaudoilla konttaamisesta. Pää taisi käväistä useammin kuin kerran ikkunassa kiinni […]