Pakollinen sukelluskuva (en kuulemma ollut ainoa, joka yritti vaivihkaa ujuttaa setelin mukaan kuvaan). Pallomerikuvat ihan vaan muuten vaan, Kain näyttää niissä niin tosi tyytyväiseltä. Sukelluskuvasta olen oikeasti ylpeä, katsokaa nyt, sillä on silmätkin jopa auki!   Ja muskarissa viime kerralla otettu ryhmäkuva. Tonttuvauvoja.  

Oi, miten kiva päivä oli tänään!   Aamupäivällä muskaria, jonka jälkeen saatiin blogiäiti Phocahispida poikansa kanssa meille kylään. Tänään ei ole ehtinyt olla lainkaan yksinäinen olo. Kainkin nautti selkeästi vauvaseurasta, pojat söivät yhdessä kurkunpaloja (välillä lattialta, välillä toistensa suusta) ja harjoittelivat kiipeämistä. Sen verran väsyttävää puuhaa ilmeisesti, että Kain nukahti heti, kun jäätiin kahdestaan.   Joululahjaneulomisprojektini […]

Littlephants-vaatteita nimittäin.   Kävin tänään jouluostoksilla, kaupungin lastenhoitaja Minna vietti Kainin kanssa kotosalla koko aamupäivän, kun minä huitelin Lindexistä toiseen ympäri pääkaupunkiseutua yrittäen löytää ne viimeiset oikeankokoiset Littlephants-leggingsit. Minua oli harmittanut suunnattomasti jo muutaman päivän ajan, että havahduin tähän vauvamuotimaailmaa kohahduttaneeseen ilmiöön vasta näin myöhään. Kirkkaita värejä? Pakko saada. Yhtälailla kaikille molemmille sukupuolille sopivia vaatteita? Pakko saada. […]

Joululupaus: seuraavan kahden viikon aikana aion neuloa ja huovuttaa joululahjoiksi kolmet lapaset, kaksi kypäräpipoa ja kaulaliinan (sitä ei tarvitse huovuttaa). Jos aikaa jää (hahahahaha!) neulon myös Kainille pikkiriikkisen pipon.   Kirjoitan tämän tänne näin, koska nyt lupaus on pakko pitää. Kuvia voi vaatia projektin edetessä ja viimeistään jouluaattona.

Tänään kaipaan kaikkialle muualle. Lupasin blogin ensimmäisessä kirjoituksessa, että en synkistele enkä valita, mutta näköjään näitä päiviä tulee aina joskus vaikka kuinka yrittäisi olla positiivinen.   Tänään minulla on ollut aamusta asti synkkä ja yksinäinen olo. Sunnuntai ja adventti, eikä kukaan edes soittanut, vaikka minulla on sukulaisia kymmenittäin ihan lähistöllä. Edes pääkaupunkiseudulla asuvat sukulaiseni eivät […]

Täällä ollaan jo näin taitavia:   Tässä minä nyt vaan seison enkä pidä kiinni kuin yhdellä kädellä – toisella vilkutan äidille samalla kieltä näyttäen, kas näin!   Otettiin täällä toissapäivänä jo muutama varovainen askelkin, veikkaan, että tämä mies kävelee joulukuun aikana.

En saa unta vaikka Kain on nukkunut jo kolme tuntia, koska tonttu lähti matkaan valjaissansa kukko kylläpäs ne kärryt keikkaa taas tänne päin taas tuonne päin hei kohtahan ne kärryt kaatuu limpsin lampsin jalkapatikalla patikalla joo köröttelen köröttelen kympin ratikalla ratikalla joo piip painan nappia tööt soitan kelloa tällä pysäkillä pois liukuportaita metroon ja metrolla mummolaan […]

Itsenäisyyspäivän kunniaksi ajattelin yrittää vastata kysymykseen, jota olen jo useaan otteeseen täällä blogissanikin sivunnut: mistä olen kotoisin? Olen toki suomalainen, olen myös kreikkalainen. Kumpaakaan en ainoastaan tai enemmän, mutta kumpaakin kokonaan. En ole ikinä kokenut olevani puoliksi suomalainen, puoliksi kreikkalainen tai puoliksi yhtään mitään; olen suomalainen, olen myös kreikkalainen. Kokonaan. Yksinkertaista.   Kysymys esitetään minulle […]

Ja mahdollisesti myös tammi-/helmikuun syntymäpäiväpukkimikälie myös. Minä ja Kain yhdessä toivotaan tällaisia asioita talven lämmitykseksi ja piristykseksi:   Kuvat täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.   P.S. Me olemme molemmat olleet todella kilttejä tänä vuonna.