Costume.

Eilen oli Minna-päivä, eli kaupungin lastenhoitaja Minna kotipalvelusta tuli leikkimään Kainin kanssa muutamaksi tunniksi. Yleensä olen Minna-päivinä käynyt uimassa, mutta koska eilen Minna tuli poikkeuksellisesti käymään iltapäivällä, suuntasinkin Tikkurilan kaupoille hetkeksi pyörimään. Aikani kuljeskeltuani sain loistoidean. Päätin hakea Suomalaisesta Kirjakaupasta itselleni hömppänaistenlehden sekä ehkä pokkarin alesta ja suunnata kahvilaan lukemaan ihanan latte-kupposen ääreen.

 

Pakko myöntää, en ole koskaan naistenlehtiä lukenut saati tilannut, muuten kuin  ehkä kerran vuodessa hassuttelumielessä ja vähän rentoutusmielessä. Silloin tällöin on hauska kuvitella, millainen olisin, jos olisin oikeasti kiinnostunut trendeistä tai julkkiksista tai kaipaisin seksi- tai laihdutusneuvoja. Viimeisen vuoden aikana tietämykseni kyseisten lehtien suhteen on pudonnut nollasta reippaasti miinuksen puolelle, aikaa on ollut niin samperin vähän. Viimeisen naistenlehden ostamisesta on siis aikaa, reippaasti yli puolitoista vuotta.

 

En siis tiennyt minkä lehdistä valitsisin. Ainoa, jonkä nimen tunnistin, oli Cosmopolitan ja sitä en halunnut ostaa, koska oletin juttujen olevan pääpiirteissään samat, kuin silloin pari vuotta sitten. Nappasin siis summanmutikassa lehden, jonka kannessa keikisteli nätti tyttö, joka ei kuitenkaan vaikuttanut ihan perusmallityttöseltä vaan kivasti eksoottisen näköiseltä.

 

Kuva täältä.

 

Valitsin väärin. Kyseisessä lehdessä ei ollut ainoatakaan artikkelia/lehtijuttua/kuvakollaasia, jonka olisin voinut lukea itse lehdestä. Jokaisen jutun kohdalla oli linkki blogiin, josta jutun pystyy (en kokeillut) käydä lukemassa kokonaisuudessaan. Jopa ah niin inspiroivat do/don’t-tyyppiset jutut olivat tunnettujen (?) muotibloggereiden sekä kirjoittamia että kuvaamia. Kun juttuja pikaisesti silmäilin, niin keitäpä jutuissa esiintyi, kuin bloggerit itse! Eli bloggerit esiintyivät toistensa blogeissa, joita lehti sitten mainosti. Äh, ei jaksa kiinnostaa, edes vuoden välein.

 

Ovatko kaikki lehdet nykyään tällaisia, vai teinkö oikeasti vain väärän valinnan ostaessani tämän blogimainoksen? Pettymykseni oli suuren suuri ja lattekin maistui sen seurauksena pahalta. Eikä minulla edes ole mitään blogeja vastaan, noin niin kuin yleisesti, hihi. Onneksi ostin myös sen alepokkarin. Jeffrey Eugenidesin The Marriage Plot vaikuttaa ihan kelvolliselta.

 

P.S. Vielä yksi valitus – olenko ainut, jonka mielestä nimi Costume viittaa enemmän teatteriin ja lavaesiintymisasuihin kuin muotiin? Tiesin toki lehden ostaessani, että se tuskin kertoo teatteritaiteesta, mutta ärsyttää nimi minua silti.

 

P.P.S. Huomenna lupaan kirjoittaa vain positiivisista asioista, ystävistä, perhosista, maustekakuista. Stop valitus n-y-t nyt.