Kreikassa ei juhlita juhannusta, mutta täällä juhlitaan isoin menoin pienten miehenalkujen ristiäisiä. Niinkin isoin menoin, että ristiäisiä pitää suunnitella sen pari-kolme vuotta. Kävimme tänään perhetutun lapsen kastejuhlassa – poika on Kainia kolme kuukautta vanhempi, mutta juhlaa vietettiin vasta tänään. Positiivista tässä järjestelyssä olikin ainakin se, että sankari osasi nauttia kuumana päivänä kastemaljaan upotuksesta, eikä huutanut kurkku suorana, kuten meidän hurmuri reilu vuosi sitten. Kainkin tuntui nauttivan tästä juhlasta huomattavasti enemmän kuin omastaan. Hän juoksenteli ympäri kirkkoa, moikkaili tuttuja, yritti repiä tuohukset alas ja oli muutenkin oma, ihana, vilkas itsensä. Illan kohokohta oli pieni sininen pehmoauto, jonka Kain sai muistoksi.

P.S. Kreikkalaiset naiset ovat niin kauniita! Ihanat mekot, ihanat hiukset, ihanat vartalot, ihanasti käyttäytyvät lapset. 

P.P.S. Muistakaa nauttia, kaikki te, jotka olette mökillä tai jossain muualla sukulaisten tai ystävien kanssa. Jos sukulaisenne vielä nauttivat lastenne/lapsenne kanssa touhuamisesta, nauttikaa vielä enemmän – kaikille se ei ole itsestäänselvyys.