Jokunen päivä sitten käväisin nopeasti kylpyhuoneessa. Yleensä poika tulee sinne(kin) mukaan, mutta tällä kertaa hän ei seurannutkaan minua. Ehdin ajatella, että poika on todennäköisesti pahanteossa – oli liian hiljaista. Palattuani kylppärista takaisin keittiöön, oli näky tämä:
Neuvokaa siis äitiä hädässä: kuinka ratkaisen tämän ongelman muuten, kuin viemällä kaikki asunnon pöydät, tuolit ja jakkarat kellariin?
Ei ollut muuten lainkaan hullumpi äitienpäivä (äitienviikosta puhumattakaan).
Sain kun sainkin kortin, lapsinero kirjoitti nimensä siihen itse.
Aurinkolahden rantaa lämmitti kevätaurinko ja Kain leikki uusilla hiekkaleluillaan onnellisena.
Käytiin Lohikäärmepuistossa, Kain chillasi.
Liukumäki oli aluksi niin jännä, että Kain yritti kiinnittää huomioni muualle keikistelemällä. Ei toiminut, pakotin hänet laskemaan silti.
Toisella kerralla ilme oli vielä muikeampi.
Sekä Kain että minä juhlistimme päivää ratsastamalla merihevosilla.
Ja syömällä kakkua, tietenkin!
Hyvää äitienpäivän iltaa kaikki äidit, omalle äidille kiitos kivasta viikonlopusta.
