Vihdoin, ne bileet!
Kain täytti siis viime perjantaina vuoden ja syntymäpäiviä juhlittiin suvun ja ystävien kanssa lauantaina.
Kukkuu! Kain ja Kainin ihkaensimmäinen synttärikakku.
Anteeksipyyntöni kaikille, jotka ovat synttärijuhlakirjoitusta odottaneet. Aivotärähdyspotilaan kunnon tarkkailu on vienyt kaikki vähäiset voimani. Hiihtolomaviikkomokomakin tarkoittaa, etten ole saanut normaalia vapaata tiistai-iltaani, hengähdystaukoani, johon olen jo ehtinyt tottua – olen siis ollut tavallista väsyneempi ja kärttyisämpi, eikä väsyneenä ja kärttyisenä kirjoitella bilejuttuja. Nyt nuori herra voi kuitenkin jo paremmin ja minulla on hetki aikaa kirjoittaa TÄMÄN VUODEN EHDOTTOMASTI PARHAISTA KREISIBAILUISTA.
Kain sai isin vanhat kengät juhlan kunniaksi jalkaan.
Ensimmäiset vieraat saapuivat jo noin yhdeltätoista lauantai-aamuna ja viimeiset lähtivät vasta viiden maissa iltapäivällä. Koko tämän ajan Kain jaksoi olla innoissaan, iloinen ja hurmaava. Paikalla olivat Kainin isä, Kainin kummisetä, Kuopion mummi ja ukki, Vuosaaren/Ateenan mummo, Keravan täti miehensä kanssa, Kainin kummi Hanna miehensä ja poikansa kanssa sekä vielä opiskelukaverini Susanna miehensä ja vauvansa kanssa. Koko tupa täynnä väkeä siis!
Tarjolla oli synttärikakun lisäksi fetapiirakkaa, salaattia, keitettyjä kananmunia, mokkapaloja ja mutakakkua. Nam!
Kain nautti juhlista aivan suunnattomasti. Ihmisistä, laulusta (ehkä eniten laulusta!), lahjoista, kakusta, kaikesta. Hän flirttaili vieraiden kanssa ja poseerasi jokaiselle kameralle erikseen. Poika on nyt jo niin tähti, että voin vaan kuvitella, millainen show-mies hänestä tulee isona (itse veikkaan musiikkiteatteria, mitä te veikkaatte?).
Uusi lempikenguru.
Lahjojakin saatiin, vaikka olin varoitellut vieraita etukäteen tuomasta mitään, kun meillä on niin vähän tilaa. Onneksi turhia lahjoja hän ei saanut juurikaan. Isältään hän sai Lamagen kengurun, joka on periaatteessa vähän turha, mutta Kain tykkää siitä niin niin niin paljon, että katson tätä turhuuslelua läpi sormien. Kenguru on Lamagelle tyypillisesti kirjavan värinen, rapiseva ja sillä on masupussissa kolme pientä palloa, joiden sisällä on pikkuiset kengurut! Ahkerasti olemme nyt siis palloilleet. Lisäksi Kain sai vaatteita (jee, vaatekriisi hetkeksi ohi, kunnes kohta taas siirrytään isompiin), krokotiili-käsinuken ja kaksi pakkausta Lego Duploja, ihania ihania Legoja, joita ei voi olla koskaan liikaa, vaikka kuinka tila loppuisi.
Äidin iso poika.
Kun viimeiset vieraat illalla lähtivät, pääsi Kainilta itku. Onneksi ensi vuonna on taas syntymäpäivä.
Vieraat lähtivät, mutta Duplot onneksi jäivät.