Rakas joulupukki.
Rakas Joulupukki (eli sukulaiset ja sponsorit),
on taas se aika vuodesta.
Kain ja minä olemme olleet molemmat todella todella kilttejä.
Kain on oppinut kävelemään ja puhumaan, on oppinut pissaamaan pottaan ja juoksemaan kavereiden kanssa hippaa. Hän on sopeutunut päiväkotiin loistavasti, sanoo nätisti heippa aamuisin ja antaa pusuja, kun haen hänet päiväkodista iltapäivällä. Hän edelleen käy nukkumaan ilman sen kummempia itkuja ja nykyään hän myös syö kiltisti ja lähes kaikkea.
Minä olen myös ollut kiltti. Jaksanut, vaikka väsytti. Hymyillyt, vaikka kiukutti. Vienyt Kainin joka päivä ulos leikkimään, vaikka mieli olisi tehnyt maata sängyssä, tai vaihtoehtoisesti bilettää avajaisissa ja baareissa. En bilettänyt kuin kaksi-kolme kertaa ja niinäkin kertoina selviydyin ihan ihmisten aikaan kotiin nukkumaan. Urheilin paljon, juoksin tanssin uin paljon, kuuntelin paljon hyvää musiikkia, kävin todella monissa näyttelyissä ja sain töitä.
Me emme hirveästi lahjoja ja tavaroita kaipaa, mutta muutamia toiveita sentään on. Minun hiustensuoristimeni meni rikki jo viime tammikuussa, enkä ole vieläkään saanut sitä korvattua – hiukseni eivät tykkää. Lisäksi joudun nyt töissä käydessäni kantamaan nirunarukauppakassissani tietokonetta, laturia, puhelinta ja sen laturia, rahapussia, eväitä, bussilukemista, pipoa ja lapasia ja mitä kaikkea muuta – olkapääni ja niskani eivät tykkää. Uusi hiustensuoristin ja reppu olisivat ihanat ja niille olisi varmasti käyttöä.
Kainin päiväkodista ilmoitettiin eilen, että sadevaatteet alkavat olla aika pinkeät. Uudet pitäisi siis saada tilalle – tässä muutama idea.
Fjällrävenin klassikkoreppu täältä.
Rukan anorakki esimerkiksi täältä.
Kain toivoisi myös kevääksi noita ihania punaisia Reiman kenkiä ja kirkkaankeltaista keväthaalaria. Ne eivät taida vielä olla edes myynnissä, mutta saahan sitä aina toivoa.
Terveisin,
Tessa ja Kain