Syyllisyyttä.

Kävin eilen illasta hyvän ystäväni syntymäpäiväjuhlissa. Suuntasin sinne seitsemän maissa ja olin kotona jo hyvissä ajoin ennen puolta yötä. Vanhempani olivat lapsenvahtina, ja kertoivat, että Kain oli nukahtanut jo kahdeksan jälkeen eikä heillä ollut mitään hätää. 

Mutta minua kalvaa syyllisyys. Siitä, että jätin vauvan niin moneksi tunniksi. Siitä, että minulla oli juhlissa hauskaa. Siitä, että join useammankin lasillisen valkoviiniä ja imetin aika pian sen jälkeen. Laskeskelin, että lasillisia taisi tulla juotua kolme tai neljä ja Kain heräsi syömään kahden jälkeen – eli noin kolme ja puoli tuntia viimeisen lasillisen jälkeen. Keskellä yötä selailin imetystuki ry:n sivuja, puoli pulloa viiniä vaatii 6,5 tuntia poistuakseen elimistöstä. Kain parka. Minua ihan oikeasti hirvittää. Kasvuhäiriö. Aivojen kehityksessä ongelmia. Näin sanoo imetystuki ry. 

Anteeksi rakas, minä en jätä sinua enää ikinä.