Tissi loppu.

20.12.2013 päivä lopetin imettämisen.

Suhteellisen spontaanisti, mutta kuitenkin pitkän pohdinnan tuloksena. 

Kesästä asti (kun viimeisetkin ystävät olivat tissinsä pannaan asettaneet) imetin salaa. No okei myönsin olevani kauhuttu taaperoimettäjä, jos joku kysyi, mutta harvoin kysyi – eihän kukaan tuon ikäistä imetä. Vaan minäpä imetin. Imetin illalla ennen unia, yöllä, kun Kain heräsi (yleensä kerran aamu-yöstä) syömään ja päivälläkin, jos satuttiin olemaan kotona. Viikonloppuisin Kain osasi pyytää tissiä ennen päiväunia, vaikka ei minua (tai tissejäni) kaivannutkaan päiväkotipäivinä.

Ajattelin, että jos imetän vielä helmikuussa, en uskalla myöntää asiaa edes neuvolassa. Joten lentokoneessa matkalla Kreikkaan sen keksin: lopetan reissun aikana, niin mummo voi laittaa Kainin iltaisin nukkumaan eikä suurta surua pääse tulemaan.

Oi, miten väärässä olin. Kain huusi käytännössä koko Ateenan lomamme ajan. Ei vain iltaisin, vaan koko ajan. En saanut käydä vessassa yksin. En päässyt kavereiden kanssa ulos. Sen yhden kerran kun kävin kampaajalla, Kain oli itkenyt kuulemma sydäntäsärkevästi koko kolmetuntisen. Raukka ajatteli ilmiselvästi, että olen hänet hylkäämässä. 

Viimeiset kaksi päivää Ateenassa olivat helpompia, joten ajattelin asian unohtuneen. Vaan mitä vielä! Heti, kun pääsimme kotiin Vantaalle, alkoi itku uudestaan. Kain oli ilmeisesti ajatellut, että tissittömyys on joku Ateenan erikoisuus, joka loppuu, kun pääsemme takaisin kotiin ja arkeen.

Nyt, kun lopetuksesta on jo kolme viikkoa, on vaikein ohi. Voimme jo vitsailla asiasta.

Eilen, suihkun jälkeen, kuivattelin sängyllä. Kain hiipi lähelle ja kävi leikisti ottamaan maitoa – pysähtyen kuitenkin parin sentin päähän tissistä hervottoman naurun säestämänä. Minuakin kävi naurattamaan ja kikatimme siinä Kainin vitsiä pitkän tovin.

Nyt kun Kain ei enää nukahda tissille, hän on myös alkanut nukahtaa yöunille ihan itsekseen. Eilen hän peräti nukahti joululahjatelttaansa. Oli outoa mennä nukkumaan yksin, mutta onneksi unenpöpperöinen poika hiipi kainalooni aamu-yöstä.

Jos tästä jotain opin, niin sen, ettei Kain ollut vielä valmis. Imetys loppui, mutta se ei ollut kummallekaan meistä helppoa. Jos joskus saan toisen lapsen, imetän häntä niin kauan kuin hän itse sitä haluaa, ympäristön painostuksesta viis.