Viisutunnelmointia.

Myönnän, olen viisuaddikti. Olen aina rakastanut Euroviisuja. Liekö syynä rakkauteni kaikkeen kitschiin, mitä musiikkiin tulee (pidän myös Glee:stä, Disney-elokuvista ja High School Musical:ista, Mamma Mia:sta puhumattakaan) vai se, että lapsena viisuilta oli niitä harvoja iltoja vuodessa, kun sain valvoa myöhään, en voi olla varma. Varmaa on se, että aina olen Euroviisut katsonut, yksi vuosi taisi muistaakseni jäädä välistä vuosisadanvaihteen tienoilla. Lauluihin tutustun yleensä etukäteen, YouTuben avulla on helppo fiilistellä tulevaa juhlaa.

Tyhmempikin varmaan arvaa, mitä biisiä me äänestetään:

Äänestäisin Kreikkaa tietysti oli biisi mikä tahansa, mutta tänä vuonna kappale on myös ehdottomasti kisan paras. Kymmenien tylsien balladien joukosta Kreikan kappale erottuu edukseen balkanbiitteineen ja loistokkaan ironisine lyriikkoineen. Kappaleessa lauletaan laivasta, jonka miehistö on niin juovuksissa, ettei se kykene seilaamaan oikeaan suuntaan, vaan heittelehtii ympäri Kreikan vesistöä (o-ou, kaikki ovat tainneet huomata). Lopussa käy ilmi, että laiva onkin auto ja kaikki muuttuu vielä entistäkin huonommaksi (o-ou, pulassa ollaan). Kuvastaa hyvin kreikkalaista mentaliteettia, huumorilla eteenpäin myrkyissäkin.