Juokseminen onkin ihan jees
Mikä onkaan parempi tapa päättää työpäivä, kuin kunnon mäkijuoksutreenit á la Vauhtisammakko? Joo, pitäkää vaan kahelina, mutta oli kyllä mahtavat treenit! Tiistaina katsoin sääennustetta ja oli luvassa aurinkoa ja hellettä. Pakkasin eilen aamulla reppuun shortsit ja hihattoman topin, mutta onneksi myös varmuuden vuoksi polvipituiset juoksutrikoot ja t-paidan. Aamupäivä oli erittäin aurinkoinen ja lämmin. Lounaalle mentäessä olisi hyvin voinut jäädä ulos nauttimaan lämmöstä pidemmäksikin aikaa. Kuitenkin iltapäivällä ennen työpäivän päättymistä vilkaisin työpisteellä selkäni takana olevasta ikkunasta ulos ja vettähän siellä satoi.. Niinpä tietysti, mitenkäs muuten? Siihen on sitten tämän kesän aikana totuttu.
Pari tuntia oli vielä aikaa juoksutreenien alkuun, joten kyllä se sade ehtii vielä lakata. Jep, juuri niin… Mulla on töistä reilu kilometri Vauhtisammakon tiloihin ja olin ajatellut kävellä sen reipasta tahtia, jotta saan jalkoihin vähän liikettä. Vaan eipä tullut mieleenkään kävellä kaatosateessa! Koska muita vaihtoehtoja ei ollut, heitin repun selkään ja juoksin tuon reilun kilometrin matkan. Varmaan porukka ajatteli, että kyllä on hurahtanut, kun tällä kelillä juoksee reppu selässä pitkin Turun katuja vapaaehtoisesti.
Sade onneksi hellitti juuri, kun treenit oli alkamassa ja päästiinkin sateen raikastamassa ilmassa, noin +20 lämpötilassa liikkeelle. Siinä sitten köpöteltiin kohti Vartiovuoren mäkeä ja luvassa oli mäkitreenit, lyhyillä mutta sitäkin nopeammilla vedoilla. Ja tietysti oli suunniteltu myös pientä kisaa meille, jossa jokaisen kierroksen voittaja sai sammakonvihreän nauhan itselleen ja bonuksena vielä 11 kiloa lisäpainoa liivin muodossa seuraavalle vedolle. Rankkaa mutta kivaa! On se varmaan niin, että jokin tuolla pääkopan sisällä on heittänyt kärrynpyörää, pudonnut kyydistä tai tippunut kanootista, kun vapaaehtoisesti lähtee 8 tunnin työpäivän jälkeen juoksemaan pitkin puistoja ja mäkiä. 45 minuuttia tiukkaa juoksua parin minuutin palautuksilla, yhteensä 10 mäkivetoa. Silti fiilis oli aivan mahtava treeni jälkeen!
On se pakko myöntää, että juoksu on ihan oikeesti kivaa nyt, kun mikään paikka ei kolota, ei ole muuta särkyä kuin lihassärky kovan treenin jälkeen. Olin niin lähellä tuossa keväällä ripustaa lenkkarit naulaan ja sanoa, että kyllä tää nyt oli tässä. Onneksi oli kuitenkin kesän ekalle puolikkaalle ilmoittauduttu jo niin paljon aiemmin, ettei tullut kysymykseenkään perua sitä siinä vaiheessa. Ja lähdinpä vielä seuraavalle puolikkaalle pari viikkoa tuon kesän ensimmäisen jälkeen. Nyt olen saanut juosta 3 kuukautta ilman pahempia vaivoja, mitä nyt pari kynttä irtoamassa varpaista tuon toisen puolikkaan jäljiltä. Mutta onneksi ne kasvavat takaisin 🙂 Kehonhuolto on siis tärkeä osa treeniä. Venyttelyt ennen ja jälkeen treenin ja vielä yhdet pari tuntia treenin jälkeen. Juoksijalle suosittelen myös kuuma-kylmähoitoa suihkun yhteydessä, ei pahemmin ole penikat vaivanneet viime kesän jälkeen. Suihkulla vaan vuorotellen kylmää, siis oikeesti kylmää, ja lämmintä vettä säärille, niin kyllä vaan veri kiertää ja lihakset tykkää.
Tällä viikolla mulla on vielä edessä viikon pitkä lenkki sunnuntaina. Nyt en kuitenkaan lähde kiertelemään Ruissaloon vaan osallistun Vauhtisammakon järjestämään 6 tunnin viestiin. Saa nähdä kuinka paljon kilometrejä saan kasaan tuossa ajassa. Riippuu myös siitä, miten paljon muut joukkueen jäsenet haluaa juosta, koska jokaisesta joukkueesta juoksee vain yksi kerralla. Kivaa on joka tapauksessa tulossa.