Juoksutapahtuman jälkeistä elämää, onko sitä?

Lauantain puolimaratonista on nyt kulunut muutama päivä. Kroppa kuitenkin vielä muistuttaa energiankulutuksesta ja levon tärkeydestä. Ihan kokonaan en vielä ole saanut täytettyä energiavarastoja uudestaan, vaan työpäivän jälkeen tuntuu siltä, kun olisi takki tyhjä. Onneksi siihen on helpohko hoitokeino, joka ei edes ole hirveän rasittava. Nimittäin syöminen! 🙂 Olen syönyt vielä pikkuisen enemmän hiilareita kuin normaalisti.

Toinen mistä huomaa rasituksen on jalat. Mulla on oikea reisi jumissa ja rappusissa alaspäin kävely tuottaa vielä hankaluuksia. Olen venytellyt joka päivä, sunnuntaina kahteen kertaan, lisäksi olin kyllä sunnuntaina jo salilla tekemässä kevyen treenin ja myös eilen sinne tuli mentyä treenaamaan yläkroppaa. Tänään sain jo taas vedettyä lenkkarit jalkaan ja kävin kevyttempoisella puolentoista tunnin lenkillä. Alamäessä tuo reisi hieman muistutti ettei ole vielä ihan kokonaan palautunut, joten suosiolla otin muutaman kävelyaskeleenkin. Onneksi ensi viikolla pääsee taas luottohierojan käsittelyyn.

Juoksemassa 10.5..jpg

Tämä viikko on salitreeninkin osalta vielä hieman kevennetty ja painotus on kehonhuollossa. Viikonloppuna on myös tarkoitus rentoutua kunnolla, kun saan myös keskimmäisen lapsista kotiin käymään. Syödään hyvin ja nautitaan. 

Ensi viikolla alkaa taas Vauhtisammakon kesäkausi ja pääsee treenaamaan porukassa. Ja kaiken kukkuraksi mulla on ensi viikolla LOMA!!! Maanantaina aion käydä juoksemassa ensimmäisen reilun 30 km lenkin, joka on valmistautumista heinäkuun alun maratonille ja torstaina mennään Vauhtisammakon porukalla Run Festiin. Kivaa tiedossa roppakaupalla siis 🙂

Jos miettii, että onko sitä juoksutapahtuman jälkeistä elämää vai oliko se nyt siinä, niin voin sanoa, että onhan sitä. Tämä oli vain yksi kesän tapahtumista ja yksi tavoitteista joita olen itselleni asettanut. Kahden tunnin alitus puolimaratonilla on nyt tehty ja siihen meni kaksi vuotta ja paljon paljon kilometrejä, vastoinkäymisiä ja treenitunteja. Ensimmäisestä talvesta meni 3-4 kuukautta juoksematta ja tänäkin talvena tuli vietettyä telakkaelämää muutamia viikkoja. Jos jossain vaiheessa saisi ehjän juoksuvuoden. 

Seuraava suurempi tavoite on edessä 45 päivän kuluttua, jolloin testataan juoksukunnon ja fyysisen kunnon lisäksi pääkopan vahvuus. Miltä tuntuu, kun jalat ei meinaa kantaa tai jos virta alkaa loppumaan? Saanko pidettyä ajatukset kasassa ja tsempattua itseni maaliin saakka. Miltä ne kilometrit tuntuvat sen maagisen 30 km:n rajan tai lähes 4 tunnin juoksemisen jälkeen? Matkaa on edessä sen jälkeen vielä 11 km joka on mulle keskivertolenkin mitta, niitä juostaan viikoittain, joskus vielä parikin. Olen yrittänyt miettiä jotain strategiaa jolla saisin itseni tsempattua ja ajatukset pois siitä kuinka paljon matkaa on jäljellä, mutta vielä en ole ihan varmistunut taktiikasta. Ehkä olen hieman viisaampi ensi viikon jälkeen. Vinkkejä saa mielellään antaa 🙂

 

Hyvinvointi Liikunta

Uusi ennätys Turku City Runilla

Juoksu 1:58:27, matka 21,1 km

keskisyke 171 bpm, max syke 186 bpm

keskinopeus 5,36 min/km, kulutus 922 kcal

TCR maalissa.jpg

Tänään se oli edessä, vuoden ensimmäinen juoksutapahtuma, jonka lähtöviivalle asetuin itse numerolappu rinnassa. Aamuun herättiin tihkusateisessa säässä, lämpötila oli jossain +11 paikkeilla. Ainakin parempi kuin aurinko ja +20 astetta, huomattavasti helpompi juoksukeli. 

Aamupala ääntä kohti, tai no, voi kertoa, että jotain jännitystä oli huomattavissa, koska olin harvinaisen hiljainen aamupalapöydässä. Sain kuitenkin kauhottua raakapuuron, syötyä sämpylän ja juotua kahvin ja smoothien. Tuo raakapuuro täyttää hyvin ja olen huomannut sen myös pitävän nälän loitolla hyvin. Ennen tapahtumapaikalle lähtöä vielä puolikas tuorekurkku ja ei kun menoksi. 

Sain mukaan kannustusjoukoiksi mieheni, joka tällä kertaa ei itse osallistunut tapahtumaan, ja myös perheen kuopuksen. Raisiosta Turkuun ajaessa alkoi sadekin hieman yltyä tihkusta kunnon sateeksi. Onneksi tapahtuman lähtö ja maali oli tänä vuonna Caribian edessä, niin kannustajat pääsivät sisätiloihin odottelemaan mun maaliin pääsyä. Ennen starttia lyhyt kevyt lenkki ja muutama terävämpi veto ja venyttelyt, jotta kroppa herää kunnolla. Juoksuasun valinta oli hieman aiheuttanut mietintää, mutta jo kotona katsoin, että lämpötilaksi oli luvattu noin +13 astetta, joten päädyin juoksemaan lyhythihaisessa paidassa ja lyhyissä kompressioshortseissa. Sukat lämmitti hyvin pohkeita niin ei tullut niihinkään kramppeja. 

TCR lämmittely.jpg

TCR lähtö.jpg

Lyöttäydyin jo lähtöviivalla 2 tunnin jäniksen seuraan ja meitä olikin siinä mukava muutaman hengen ryhmä. Alkumatkasta juteltiin niitä näitä ja jäniskin kyseli meidän juoksutaustoja ja seuraavia tavoitteita. Eka kymppi meni melkein huomaamatta siinä höpistessä ja jokirantaa juostessa. Mieskin sanoi, että askellus näytti siinä vaiheessa helpolta. Kympin jälkeen pysyin vielä jonkin matkaa jäniksen vauhdissa, mutta 15 km kohdalla lähdin kiristämään vauhtia ja erkaannuin porukasta. Samaan aikaan lähti pari muutakin juoksijaa kiristämään tahtia, mutta he menivät hieman itsenä nopeampaa, olivat maalissa ehkä minuutin aiemmin. Vesisade jatkui koko juoksun ajan ja kengät oli ihan läpimärät. Painoakin niihin tuli veden myötä vähän lisää, hyvää treeniä sekin 😀 

TCR puoliväli.jpg

Viimeiset kaksi kilometriä meni jo ihan maksimivauhdin rajoilla kilometrejä ajatellen, mutta se mikä oli tärkeintä, tiesin kahden tunnin jäniksen olevan takana jossain. Loppusuoran tullessa näkökenttään laitoin vielä viimeiset voimat peliin ja otin pienen loppukirin. Fiilis oli mahtava, koska tiesin alittaneeni rajan, jonka olin asettanut tavoitteeksi. Vielä en tiennyt kuinka paljon, mutta nopeasti sekin selvisi. Bruttoajaksi sain 1:58:38, reilu kahden tunnin alitus! Vaikka näin sen ajan niin en varmaan heti tajunnut, että olin onnistunut siinä. Vasta kotimatkalla autossa sisäistin, että kahden vuoden juoksujen jälkeen olin onnistunut tiputtamaan puolikkaan ajasta 25 minuuttia, sillä ihan ensimmäinen puolimaratonini loppuaika oli kesäkuussa 2014 2:23 ja risat. Saan kyllä olla enemmän kuin tyytyväinen siitä. Edellistalvi kun meni lähes koko talven juoksematta ja tämäkin mennyt talvi oli treenien suhteen aika katkonaista. Nettoajaksi ilmoitetaan näköjään 1:58:27 ja sijoitus naisten puolimaratonilla 18. 

TCR maalissa 2.jpg

Tästä on hyvä lähteä viemään läpi viimeisiä treenejä ennen ekaa maratonia, sinne nättyäisi olevan enää 49 päivää. Hui! Vähiin jää aika ennen kuin loppuu.

 

Yesterday I went on my first half marathon this year and did a new pb, 1:58:27 more than 3 minutes better than my latest pb from October last year! Now I’m looking towards my next goal, first full marathon in the beginning of July, getting a bit nervous for that because time is running out and I still need to run few over 30k runs before that.

Hyvinvointi Liikunta