Jim Wendlerin 5/3/1

Taas on se aika, kun pitää saliohjelmaa laittaa uusiksi. Aiempaa Pure-treenin mukaista ohjelmaa on tehty jo muutaman kuukauden ajan viimeiset pari hieman muokaten. Ja koska on hyvä vaihtaa tietyin väliajoin treeniohjelmaa, ettei kehitys jämähdä ihan kokonaan paikalleen ajattelimme ottaa kehiin taas reilu kaksi vuotta sitten ensimmäistä kertaa testatun Jim Wendlerin 5/3/1-treenin.

Salilla 28.8.4.jpg

Jim Wendler on voimannostaja, joka on kehittänyt tämän yksinkertaisen isojen perusliikkeiden ympärille rakentuvan perus- ja maksimivoimaohjelman.  

Perusmuodossa ohjelmassa on mukana kyykky, maastaveto, pystypunnerrus ja penkkipunnerrus. 
5/3/1:stä ei ole tarkoitettu aivan aloittelijalle, vaan olisi hyvä jos olisi aiempaa kokemusta levytankoharjoittelusta ja erityisesti turvallinen suoritustekniikka pitäisi olla hallussa.

Treenin perusperiaatteisiin kuuluu:

Isojen moninivelliikkeiden käyttäminen. Edellä mainitut liikkeet ovat isoja moninivelliikkeitä, jotka vahvistavat tehokkaasti ja opettavat käyttämään kehoasi kokonaisuutena.

Kevyt aloitus ja järkevä progressio. Ohjelmassa lähdetään liikkeelle kevyitä painoja käyttäen, koska tarkoituksena on edetä ja nostaa käytettäviä painoja vähitellen. Riittävän kevyet aloituspainot takaavat sen, että kehitys ei tyssää heti alussa.

Mukautuvuus. Yksi harjoittelukerta voi sisältää pelkästään pääliikkeen ja olla kestoltaan vain noin 30-45 minuuttia. Vastaavasti mukaan voidaan ottaa enemmän apuliikkeitä, jolloin harjoittelua voidaan ohjata esimerkiksi lihaskasvua painottavaan suuntaan.

P2180025.jpg

 

Yksi 5/3/1:n harjoittelukierros kestää neljä viikkoa, mikäli kaikki pääliikkeet tehdään kerran viikossa, neljä treeniä viikossa. Mikäli ei ehdi (tai halua) tehdä neljää voimaharjoitusta viikossa, voi kyykyn ja penkkipunnerruksen tehdä yhdellä kerralla ja maastavedon ja pystypunnerruksen toisella kerralla.Meillä on tarkoituksena tehdä ensin neljän viikon treenit jonka jälkeen haetaan uusien maksimipainojen avulla uudet painot seuraavalle neljän viikon treenijaksolle. Ei mitään kovin erikoista kuitenkaan siis. Mutta, näissä treeneissä käytettävien painojen määrittely tehdään prosentuaalisesti harjoittelijan yhden toiston maksimipainoista. Valtaosa ohjelmista määrittelee kyllä sarja- ja toistomäärät, mutta jättää painojen määrittelyn harjoittelijalle itselleen. 

Salilla 4.2..JPG

 

5/3/1:n toimivuus perustuu siis melko tarkkaan laskettuihin painoihin joten treeniä aloittaessa tulisi olla edes jonkinlainen kuva yhden toiston maksimipainoista jokaisessa ohjelmassa käytetystä liikkeestä. Mikäli et tiedä yhden toiston maksimipainojasi, niiden laskemiseen sarjapainoista löytyy netistä useampiakin laskureita. Yksinkertaisin löytyy täältä: www.liftcalculator.com. Se myös laskee suoraan ohjelmassa käytettävät painot. Mikäli saliltasi ei löydy 0,5 kg:n levyjä, joudut pyöristämään luvut itse sopivaan tarkkuuteen.

 Eli sellaista ollaan nyt ottamassa ohjelmaan mukaan. Omiksi maksimipainoikseni sain pystypunnerrukseen 25 kg, maastavetoon 72,5 kg, penkkipunnerrus 40 kg ja kyykyt 75 kg. Pystypunnerrus ja penkkipunnerrus ovat aina olleet mun heikot kohdat. Tuolloin 2 vuotta sitten, kun ensimmäisen kerran kokeiltiin tätä 5-3-1 treeniä olin juuri toipunut olkapään lievästä revähdyksestä ja sen jälkeen olen jotenkin jatkuvasti aristellut painojen lisäämistä treeneissä joissa olkapää on kovilla. Sen jälkeen olen kuitenkin oppinut tempauksen ja rinnallevedonkin tekniikat.  (Kuvat vanhoja omista arkistoista)

Hyvinvointi Liikunta

Ruissalojuoksut

Eilen jo vähän availin fiiliksiä ja mietteitä ennen Ruissalojuoksuja. Pääosin huolena oli kropan palautuminen edellisen viikonlopun maratonista Tallinnassa. Matkaan päätin lähteä tunnustellen jalkojen kestävyyttä ja keuhkojen jaksamista. Lopulta matka meni ihan mukavasti vaikkakaan omaa ennätystä ei tullut. Onneksi en sitä ollutkaan lähtenyt hakemaan.

Melkein maalissa.JPG

Kotoa lähdin ajelemaan ajoissa kohti Ruissaloa, jossa auto jätettiin jo Ruissalon alkupäähän tai oikeammin sillan kaupungin puoleiselle rannalle. Tapahtuman järjestäjät olivat järjestäneet parkkipaikan ohjaukset ja bussikuljetuksen toiseen päähän Ruissaloa, Saaronniemeen, jossa kisa-alue sijaitsi. Juoksijoita oli paikalla runsain määrin jo tuntia ennen kympin starttia. Myös tuttuja kasvoja näkyi useita. 

Ruisrääkki.JPG

Keli oli sopivan viileä, melkein kylmä ennen starttia. Sehän sopi parin edellisen juoksun hellekelin sijaan paremmin kuin hyvin. Olin kuitenkin pukenut juoksuvaatteiden päälle ylimääräisen vaatekerran, jonka riisuin vasta vartti ennen starttia. 

Lähtöalueelle päästyäni aloin etsimään katseellani tuttuja kasvoja, Vauhtisammakon jänikset olivat taas paikalla. Myös muita sammakoita näin lähdössä ja huikkailtiin toisillemme tsempit juoksuun. Oma suunnitelmani oli juosta Annin mukana tunnin vauhtia ja siitä sitten joko kevennellä tai kiristää vauhtia fiiliksen ja tuntemuksien mukaan. Ja Annin vauhdista ei vahingossa voi eksyä, sen verran kuuluvalla äänellä hän huuteli juoksijoille tunnin jäniksen olinpaikkaa ilmoitellen. 

Ruisriikki2.JPG

Ruisriikki3.JPG

Ensimmäiset pari-kolme kilometriä juoksin pari metriä Annin edessä ja jalat rullasivat mukavasti. Sykkeet nousi alun mäkien takia heti korkeuksiin, mutta päätin olla ajattelematta niitä sen enempää. Ventolinen olin ottanut ennen starttia ja oli se juoksussakin mukana jos sille tulisi tarvetta. Hieman ne sykkeet tasaantuivat matkan edetessä, mutta keskisyke oli silti aika korkea, mutta niin se kai kuulukin olla kympin matkalla. Jalat lämpesivät kunnolla vasta 3-4 kilometrin jälkeen ja askel alkoi rullata kevyemmin ja yritin vielä muistaa pitää kropan ylhäällä ettei lantio pääsisi putoamaan. Muutaman kerran havahduin kuitenkin siihen, että olin ”kasassa”. Onneksi huomasin itse. Ehkä se jossain vaiheessa vielä pysyy ylhäällä koko matkan, olisi se huomattavasti vähemmän kuormittavaa. 

Puolivälin paikkeilla en enää nähnyt tunnin jänistä takanani, mutta ääni kuului jossain kauempana. Tiesin, että jos mitään ihmeellisiä ei tapahdu, pääsen maaliin alle tuntiin. Ja tiesin myös sen, että ennätystä ei tule, sillä seuraavasta jäniksestä, joka juoksi maaliin 55 minuutin ajassa, ei ollut edes näköhavaintoa. Kesäkuussa juoksin ekan kymppini ja tuolloin ajaksi jäi hieman päälle 53 minuuttia. Päätin, että juoksen vielä pari kilometriä hieman vauhtia pidätellen ja sen jälkeen päästäisin vauhdin kiristymään. Kuuvannokan risteyksestä käännyttiin kohti Saaronniemeä ja siinä vaiheessa lähdin lisäämään vauhtia, viimeisen puolitoista kilometriä vauhti oli 4.40 min/km paikkeilla ja hyvältä se vielä tuntui, mitä nyt vähän meinasi pistää hengitystä ahdistamaan. Siirsin ajatuksen hengityksestä pois mielestäni ja ajattelin vain lähestyvää maaliviivaa. Parisataa metriä ennen maalia otin vielä loppukirin ja päästelin kohti maalia sen mitä jaloista vielä irtosi. 

Loppuajaksi jäi 57,29 eli noin 4 minuuttia huonompi aika kuin kesäkuussa Forssassa. Mutta olin silti tyytyväinen juoksuun, eihän maratonista ollut kuin vajaa viikko aikaa. Nyt annan kropan levätä kunnolla, käyn salilla ja teen kehonhuoltoa ennen kuin juoksukoulun syyskausi starttaa ensi viikon lopulla omalta osaltani. Yksi kisajuoksu on tälle vuodelle vielä tavoitteissa ja ilmoittautuminenkin hoidettu, Kaarinan Syysmaratonille lähden vielä kympin matkalle mukaan.

Eilisen juoksun data vielä tässä:

  • aika 0:57:29
  • matka 10, 08 km
  • keskisyke 174 bpm
  • keskivauhti 5:47 min/km
  • kulutus 504 kcal

Ruisriikin starttia pääset seuraamaan myös tästä, mieheni kuvaamasta pätkästä https://www.youtube.com/watch?v=84-yUAaa9j8

 

Hyvinvointi Liikunta