Vatsalihakset, pyykkilauta, sixpack, mitä niitä nyt onkaan. Itse olen ainakin kokenut haastavimmaksi saada vatsalihakset kuntoon ja koska myös harrastan juoksua, on tuo keskikehon tuki aika tärkeä. Juoksun lisäksi vatsalihakset tukevat kehoa salitreenissä lähes jokaisessa liikkeessä. Kyykyissä pitää muistaa tukea keskikeholla, jotta välttyy selkävaurioilta ja asento pysyy oikeana. Myös maastavedoissa on vatsan tuki välttämätön. Ei tule mieleen yhtään salitreeniä jossa vatsan ei tarvitsisi olla aktivoituneena. 

Kolmen lapsen äitinä on vatsan lihakset ja iho joutunut kovalle koetukselle aikoinaan. No onhan tuosta viimeisimmästä kerrasta jo 12 vuotta, joten ei sen enää pitäisi vaivata tai haitata, mutta jos ei koskaan ole tehnyt vatsalihaksille mitään ennen kuin viimeiset 3 vuotta, ei voi odottaa ihmeitä. Esikoinen sattui vielä syntymään hätäsektiolla ja reilu 21 vuotta sitten mun vatsa avattiin pystysuunnassa navasta alaspäin. Sen jälkeen tuli kielto rehkiä joksikin aikaa. Edes nelikiloista vauvaa en saanut nostella liikaa ensimmäisen kuukauden aikana. Jokaisesta raskaudesta on myös tullut lisäkiloja lähemmäs 20, joka oli silloisesta omasta painosta melkein 50%. 

Viimeisen kolmen vuoden aikana, jona olen käynyt salilla aika säännöllisesti, on tullut kokeiltua erilaisia vatsalihastreenejä. Alkuun en suostunut kokeilemaan mitään oman kehon painolla tehtäviä liikkeitä, vaan tein vatsatreeniä ainoastaan laitteilla. Istumaan nousustakaan ei tullut mitään saati sitten mistään erikoisemmista systeemeistä.                                                                                                                                                                                   Pikkuhiljaa alkoi vatsalihaksia löytyä ja nyt on tullut kokeiltua jalkojen nostoa, voimapyörää, kiertoa kahvakuulan kanssa, lankkuja, tikapuukävelyä ja viimeisinä tuttavuuksina TRX-narujen kanssa tehtävä liike, jossa tuetaan kädet lattiaan ja vedetään polvet koukkuun rintakehää kohti sekä linkkari ja sormet varpaisiin kurkotus. 

Pikkuhiljaa vatsalihasten löydyttyä on myös ryhti parantunut huomattavasti ja tunnen itseni paljon pidemmäksi kuin olen. Se nyt ei vaikeaa ole, kun on 154 cm ”pitkä” ilman pipoa. Lisäksi toimistotyötä tekevänä ryhti on oltava kunnossa, jotta välttyy niska- ja hartiaseudun kivuilta. Ja onhan suoraselkäinen nainen aina kauniimpi kuin kyyryssä kävelevä. 

Juoksuharjoitteluni alkuaikoina sain kuulla paljon siitä miten lantioni roikkui alhaalla ja asento tippui, kun olin juossut vähänkin pidemmän matkan. Vatsalihasten puutetta sekin. Nyt oli jo vähän kuin pakko alkaa etsiä niitä lihaksia jos meinasi pärjätä juoksussa. Viime talvena, kun jouduin fyssarin määräyksestä pitämään taukoa juoksusta olikin hyvää aikaa käydä salilla etsimässä kadonnutta sixpackia. No ihan sitä en vielä ole löytänyt, mutta vähän lihaksia edes. 🙂

Koskaan en ole ollut ylipainoinen, enemmänkin alipainoa on ollut koko ikäni ihan viimeisiin kolmeen neljään vuoteen saakka. Salilla aloinkin alunperin käymään sen takia, että piti saada lihasten kautta vähän lisää painoa ja lihaskuntoa paremmaksi. Vaikka olen aina syönyt hyvin enkä ole koskaan aiemmin harrastanut liikuntaa, olen aina ollut rimpula. Nykyään syön terveellisesti ja kevyemmin kuin ennen, liikun 6 päivää viikossa ja silti paino on noussut ja pysyy aika tasaisesti 51 kilon paikkeilla. Muistan joskus nuorempana, kun itseäni vanhemmat naiset aina sanoivat, että odota sitten kun saat lapsia niin kyllä se paino nousee. Vaan eipä noussut kuin hetkellisesti. Sen jälkeen sanottiin, että odota vaan kunhan ikä lähenee neljääkymmentä. No yli olen jo mennyt, mutta ei vieläkään ole vaikeuksia pitää painoa alhaalla. Toki jos en liikkuisi ja söisi terveellisesti, voisi tilanne olla eri. 

Mitään parikymppisen vatsaa sixpackeineen en varmastikaan saa tehtyä itselleni, enkä tiedä onko tarvettakaan, mutta sen verran lihasta pitää vatsassa olla, että välttyy selkäkivuilta ja huonolta ryhdiltä. 

Miten sitten tietää, että on tehnyt hyvän vatsalihastreenin? No siitä, että pelkää aivastavansa, koska se sattuu niin perhanasti tai siitä, että pelkkä nauraminen on tuskaa. Ja sittenhän vasta naurattaakin 😀

Ei muuta kuin tsemppiä vatsatreeneihin!