Pitkän tähtäimen tavoitteita
Keskiviikon yöviestistä on lopulta toivuttu ja edessä on juoksukoulun kevätkauden viimeinen treeniviikko ennen viikon taukoa ja kesäkauden alkamista. Omalta osaltani jää nämä viimeisen viikon treenit hieman vähemmälle ja tilalla aion tehdä omatoimisia kevyempiä lenkkejä ja tietysti pyöräillä töihin. Itse kävin tänään äitienpäivän kunniaksi hieronnassa ja kyllä vaan olikin vielä jalat jumissa. Nyt vaan kehonhuoltoa ahkerasti niin jalat on kunnossa ensi lauantaina Turku City Runin puolikkaan starttiviivalla. Sääennuste näyttää ihan hyvältä, lämpötilan pitäisi hieman laskea ja loppuviikosta voi ehkä pieniä sadekuurojakin tulla. Sateen myötä ehkä siitepöly pikkuisen vähenisi niin olisi allergikonkin helpompi juosta. Jos kaikki menee ihan nappiin niin lähden hätyyttelemään viime syksynä tavoittamatta jääneen kahden tunnin alitusta. Siellä saadaan myös avattua kesän kisaputki.
Turku City Runin jälkeen tavoite kohdistuu kesäkuun puolivälin paikkeille juostavaan Forssan Suvi-illan kymppiin. Suvi-illassa on yksi parhaimmista fiiliksistä juosta. Tapahtuma saa koko kaupungin asukkaat liikkeelle ja mukana tuodaan puutarhakalusteet ja grillitkin. Matkan varrella saa nauttia musiikista useassa eri kohdassa ja lisäksi juostaan Tammelan läpi, jossa on samana päivänä markkinat. Pikkulapset tulevat vanhempiensa kanssa kannustamaan ja kasvot loistaen ovat kannustusläpyjä antamassa. Reitti kulkee kauniin luonnon keskellä Forssasta Tammelaan pitkin asuinalueita ja peltojen piennarta. Viime vuonna yllättävä hellekeli ja katupöly yhdistettynä valtavaan siitepölymäärään aiheutti allekirjoittaneelle ja myös monelle muulle keskeytyksen. Oli kuulemma ennätysmäärä keskeyttäneitä koko tapahtuman vuosien aikana. Hyvin kuitenkin ensiapu toimi ja nopeasti pääsin maalialueelle autokyydillä miestä odottamaan. Tänä vuonna toivottavasti ehdin totuttaa kropan myös lämpimällä kelillä juoksuun vähän etukäteen. Ainakin tällä viikolla ja näillä näkymin myös tulevalla viikolla se onnistuu.
Ensimmäinen maraton on myös juoksematta vielä, mutta häämöttää jo puolentoista kuukauden päässä. Sitä ennen pitää vielä käydä juoksemassa ainakin yksi yli 30 km lenkki, jotta tietää miltä tuntuu, kun jalat alkavat hapottaa kunnolla ja missä vaiheessa sitä päättäväisyyttä ja itsekuria tarvitaan, ettei vaan lähde luovuttamaan. Vaikka eka maratoni on vielä juoksematta olen luottavainen itseeni ja uskon siihen, että pystyn sen matkan juoksemaan.
Torstaina somea selaillessani osui silmiini ensi kevään, siis vuoden 2017 Lontoon maratonin mainos. Sinnehän pääsee vain ja ainoastaan arvonnan kautta. Viime vuonna arvontaan osallistui reilu 250 000 juoksijaa ja mukaan pääsee vain 50 000. Sitten vain ihan hetken mielijohteesta klikkasin arvontalinkkiä ja ennen kuin huomasikaan, olin ilmoittautunut arvontaan. Arvontaikkuna umpeutui perjantaina klo 17 Lontoon aikaa ja nyt saan jännittää lokakuun alkuun ennen kuin selviää onko tässäkin arvonnassa onnetar mun puolella, kuten tuossa Paavo Nurmen maratonin arvonnassa kävi. Ja sainhan mä miehenkin yllytettyä osallistumaan tuohon arvontaan. Ja jos molemmat ei voita, mikä on kuitenkin aika epätodennäkoistä, lähtee toinen sitten vaan kannustamaan Lontooseen ensi keväänä.
Pitäähän niitä pitkän tähtäimenkin tavoitteita olla, ettei vaan pääse kyllästymään 🙂
Ihanaa äitienpäivän iltaa kaikille äideille!
Only one week to my first half maraton this summer and my goal is to run it in under 2 hrs. 6 weeks until I’ll be running my first marathon ever, getting a bit nervous about it.
And everyone need to have some goals for future, so I attended London Marathon 2017 ballot on Thursday. Now I only have to wait until October to find out if I’ll be running in London next April.
Have a nice Mothers day everyone!