8. Päivä

Tänään oli ensimmäinen työpäivä sairasloman jälkeen ja se meni hyvin. Kaikki työt tuli tehtyä ja oli ihan hyvä mielikin. Työpäivästä ei oikeestaa sen kummosempaa kerrottavaa ole kun kaikki meni niin luontevasti. Vasta työpäivän päätyttyä iski kova ahdistus. En tiedä mikä sen laukasi, mutta oli itku kurkussa taas. En saanu sen tunteen yhdistettyä mihinkään kun kaikki tuntui menevän niin hyvin töissä.

Oon nyt kotona ja kaikki on taas ihan ookoo. Ahdistaa kun en saa vieläkään hoidettua mun asioita, vaikka ajattelin töihin paluun auttavan siinä. Ajattelin, että silloin oon jo tekemäs jotain niin voin työn ohella hoitaa pari omaa juttua. Väärässä olin… Huomenna ehkä onnistuu paremmin.

Nyt kun olin töissä niin päivästä ei oo muuten kauheasti kerrottavaa. Tykkään mun työstä niin se ei oo koskaan aiheuttanut mulle ahdistusta.

Semmosta voisin kummiskin tänne kirjottaa, että oon pitkään miettinyt, mitä opiskelisin seuraavaksi. Ajatuksena olis miellyttävä työ missä tienaisi myöskin hyvin. Joten jos jollain on jotain ehdotuksia hyvin tienaavista ammateista niin saa kommentoida 👍🏼 Ihan unelma olisi obduktiopreperaattorin duuni, mutta sinne ei tahdo millään päästä töihin.. En kyllä aijo luovuttaa kunnes pääsen sinne! 😅

Semmosesta asiasta halusin vielä kirjottaa kun selailin Lilyn blogeja, niin tuli vastaan blogi jonka otsikot on melkeinpä samat kuin mun eli päivä 1, päivä 2 jne. Halusin vaan sanoa, että tää blogi oli mulle ihan vieras enkä ole kopioinut kyseisen henkilön tyyliä mutta ihan sattumalta alotin samalla tavalla 🤯 En tiedä pitääkö pyytää anteeksi vai mitä mutta jatkan nyt tällä tyylillä, jos ei ketään haittaa 😅

Rakkaudella,

Yksi Päivä Kerralla