Tänään oli ensimmäinen työpäivä sairasloman jälkeen ja se meni hyvin. Kaikki työt tuli tehtyä ja oli ihan hyvä mielikin. Työpäivästä ei oikeestaa sen kummosempaa kerrottavaa ole kun kaikki meni niin luontevasti. Vasta työpäivän päätyttyä iski kova ahdistus. En tiedä mikä sen laukasi, mutta oli itku kurkussa taas. En saanu sen tunteen yhdistettyä mihinkään kun kaikki tuntui menevän niin hyvin töissä.

Oon nyt kotona ja kaikki on taas ihan ookoo. Ahdistaa kun en saa vieläkään hoidettua mun asioita, vaikka ajattelin töihin paluun auttavan siinä. Ajattelin, että silloin oon jo tekemäs jotain niin voin työn ohella hoitaa pari omaa juttua. Väärässä olin… Huomenna ehkä onnistuu paremmin.

Nyt kun olin töissä niin päivästä ei oo muuten kauheasti kerrottavaa. Tykkään mun työstä niin se ei oo koskaan aiheuttanut mulle ahdistusta.

Semmosta voisin kummiskin tänne kirjottaa, että oon pitkään miettinyt, mitä opiskelisin seuraavaksi. Ajatuksena olis miellyttävä työ missä tienaisi myöskin hyvin. Joten jos jollain on jotain ehdotuksia hyvin tienaavista ammateista niin saa kommentoida 👍🏼 Ihan unelma olisi obduktiopreperaattorin duuni, mutta sinne ei tahdo millään päästä töihin.. En kyllä aijo luovuttaa kunnes pääsen sinne! 😅

Semmosesta asiasta halusin vielä kirjottaa kun selailin Lilyn blogeja, niin tuli vastaan blogi jonka otsikot on melkeinpä samat kuin mun eli päivä 1, päivä 2 jne. Halusin vaan sanoa, että tää blogi oli mulle ihan vieras enkä ole kopioinut kyseisen henkilön tyyliä mutta ihan sattumalta alotin samalla tavalla 🤯 En tiedä pitääkö pyytää anteeksi vai mitä mutta jatkan nyt tällä tyylillä, jos ei ketään haittaa 😅

Rakkaudella,

Yksi Päivä Kerralla

Nukuin tänään klo 15.30 saakka. Tai noh, heräsin klo 11 mutta tänään oli taas niitä aamuja kun olisin voinu vaan makaa sängyssä. Joten jatkoin nukkumista vielä. Puhelin soi useampaan otteeseen mutta tiesin, että ihmiset jotka soittaa mulle ei soita takas koska tietävät mun nukkuvan vielä.

Tänään ei ole kauheesti ahdistanut mutta oon ollu allapäin. Paras lääke näihin päiviin on syöminen sen verran, että ei tuu pahaa oloa ja telkkarin/puhelimen katsominen. Katoin Moderni perheen loppuun, joten aloitin Diseny+:ssa olevan Loki sarjan. Senki katoin loppuun jo 😅

Oikea lääke tämmösiin päiviin on oikeasti ulos meneminen, ystävien/perheen luokse hankkiutuminen tai joku muu aktiviteetti, joka ei pidä mua sängyssä tai sohvalla. Mutta tänään en vaa jaksanut. Ruokailu saattaa olla vaikea monelle ihmiselle jotka kärsii ahdistuneisuudesta tai masennuksesta. Sen takia myöskin ohjeeksi, jos joku lukee tätä: Syö ainakin vähän. Vaikka me voidaan huonosti, emme haluu pyörtyä ja pahimmassa tapauksessa lyödä pää johonki. Näin mä sen ainakin mietin. Silloin ei välttämättä tee mieli mitään, mutta ota mitä tahansa. Vaikka juusto siivu tai leikkelettä. Mehua on hyvä juoda. Sitkun on parempi päivä niin sillon pitää taas muistaa syödä hyvi ! 😊

Oon voinut paremmin nämä kolme päivää, mutta huomenna alkaa taas arki ja mä palaan töihin. Vähän jännittää, mitä siitä tulee. Lääkäri sanoi, että on hyvä olla sairaslomalla ja oikeesti ottaa aikaa parantua ja toinen lääkäri sanoi, että välillä mahdollisemman nopea paluu arkeen on parempi vaihtoehto, jotta kynnys ei nouse liian korkeaksi. Mä valitsin nyt töihin paluun. Kotona oleminen on ollu ihan kivaa ja varsinki aika mitä oon saanu levätä. Mutta kotona kun oon yksin kerkeen ajattelemaan liikaa kaikkea.
Joten huomista päivää odotellessa!

Rakkaudella,

Yksi Päivä Kerralla