Ydinperheen rikkoja täällä hei. Se oli vahinko. Luulin, ettei minun epäheterouteni uhkaisi ketään, mutta kuinka väärässä olenkaan. Minun pitäisi muistaa olla näkymättä ja vaatimatta samoja oikeuksia kuin normaalit ja luonnolliset, jotka pystyvät lapsia hankkimaan, sehän meidän ihmisarvomme kuitenkin määrittää, niinhän luontokin sen meille kertoo. Minunkin vanhempani varmasti opettivat minut jotenkin vinoon ja epäonnistuivat kasvatuksessa, kun näin kieroon kasvoin ja nyt heteroparat joutuvat takiani kärsimään pelkoa syrjinnästä ihan vain olemassaoloni vuoksi. Kyllä tämä homosaatio on sellainen uhka ja salaliitto, että kohta kaikki muuttuvat homoiksi halusivat tai eivät ja yhteiskunta menee kohti rappiotilaa kun naisten ja miesten roolit ja perinteinen perhemalli ovat uhattuna. 

Niille, jotka ihmettelevät sarkastista sävyäni tällä kertaa, voin kertoa, että valitettavasti tulin katsoneeksi Silminnäkijä-dokumentin homouden leviämisen vastustajista, jotka ihan tosissaan selittivät, miten homojen näkyminen yhteiskunnassa ja meidän oikeuksiemme yhdenvertaistuminen heterojen kanssa uhkaa heteroja ja heteroa perhemallia. Yritin olla ärsyyntymättä ja katsoa ohjelmaa vain mielenkiinnolla yhtenä mielipiteenä asiasta, mutta lopulta en voinut yhtään ymmärtää heidän näkökulmaansa. Miten pienen vähemmistön näkyminen ja olemassaolo voisi uhata selkeästi suurempaa enemmistöä? Eikö heteroperhettä enemmän Suomessa uhkaa alkoholismi, uskottomuus ja masennus kuin homous? Ja miksi heteroperhe olisi jotenkin ainoa oikea malli elää perheenä? Ja miten jotain heteroa voi niin paljon innostaa taistella homoutta vastaan, mikä motivaatio siellä on taustalla? Yksi homovastainen aktivisti kertoi ohjelmassa, että hänen intonsa lähti siitä, kun hänen pieni lapsensa kuulemma vahingossa Salattuja Elämiä katsottuaan sanoi hänelle ”Homo isä” ja se oli hänestä kamalaa. Väkisinkin tulee mieleen, että onko ihmisen oma seksuaalisuus jotenkin epävarma, kun yksi kommentti saa aivan raivoihin ja perustamaan vähemmistöä vastustavia ryhmiä. Tietäisipä tuollainen ihminen kaikista niistä ongelmista, mitä seksuaalivähemmistön edustajat ovat aikojen kuluessa joutuneet kestämään ja miten paljon vieläkin ennakkoluulot näkyvät ihan tavallisissa arkielämän tilanteissa. 

En vaan voi ymmärtää tuollaista ajattelua, en mitenkään päin. Tuollaisen ihmisen takia toivoisin, että olisi mahdollista vaihtaa osia hetkeksi, jotta hän näkisi miten homous ei ole minkäänlainen uhka heteroille ja miten homona en halua oikeuksia keneltäkään pois haluamalla yhdenvertaisia oikeuksia myös meille vähemmistön edustajille. Emme ole perverssejä, kummallisia tai häiriintyneitä sen enemmän kuin muutkaan, rakastumme vain saman sukupuolen edustajiin.

Toisaalta, I don’t care, I love it!