Muutto

En osaa sanoa mikä on suhtautumiseni muuttoon. Lapsena en muuttanut koskaan. Aikuisena olen muuttanut uuteen kotiin noin neljä kertaa. Siinä välissä on saattanut olla jonkinlaisia asumisen välimuotoja, mutta puhun nyt virallisista muutoista.

Ajatuksena muuttoon sisältyy uuden alkua monessakin merkityksessä. Uuteen kotiin muuttaminen tietyllä tavalla puhdistaa; pääsee vanhan kodin huonoista muistoista ehkä eroon. On konkreettisesti uusi paikka jossa yrittää aloittaa uutta elämää puhtaammalta pöydältä. Vanhojen pölyjen pöllyttämistä.

Kun joku kysyy uutta osoitettani, en ensimmäisen kahden viikon aikana muistanut sitä kokonaan tai olin epävarma asuntoni numerosta. Virallisille tahoille ilmoittaessani uutta osoitetta kävin tarkistamassa asunnon numeron ulko-ovestani.

Uusi kotikatu, uusi lähikauppa ja uusi talo. Kotikatu-sanassa on jotain hellyttävää. Tällä kadulla minä asun, tämän kadun varrella minä kävelen lähes päivittäin. Talo on vieras, enkä ole nähnyt juurikaan naapureita. Joku soittaa yläkerrassa kitaraa.

Se on hassua miten nopeasti ihminen rutinoituu uusiin asioihin. Bussilinja jolla nykyään pääsen lähes kotiovelle on sellainen linja jolla en ollut koskaan ennen kulkenut. Reitti jonka nyt kävelen päivittäin aamulla kauemmalle bussipysäkille on nyt jo ihan tuttu. Tiedän kauanko siinä menee kun kävelee ripeästi. Tiedän mihin aikaan bussi saapuu ja tiedän milloin se on yleensä myöhässä. Osaan useamman eri reitin kotiin, oikotienkin. Niin nopeasti oppii uusia reittejä ja tottuu niihin. Niinkuin kaikkeen muuhunkin.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *