20.4.1994 keskiviikko, kotona

Äikän tunnilla meiän piti tehdä juttuja koulun lehteen. Meiän takana istuvat Tapio ja Topi pelleili niin, et me oltiin Minnan kaa kuolla nauruun, ja me ei saatu mitään aikaseks.

Partiossa meiän vartio lähti pururadalle suunnistamaan. Me etittiin yhtä rastia about 2 tuntia, mut oltiinki ainoo vartsu (Minna, Susa ja mä), joka löysi kaikki rastit. Toivottavasti me tällä valmennuksella pärjätään ens viikonlopun partioskabassa. Yhellä rastilla me luultiin, et Sirpan vartio olis tulossa meiän perässä ja mentiin kiven taa piiloon. Ku ne tuli, me hypättiin esiin ja huudettiin: ”Perkele, vittu, helvetti, saatana! Mitähän me mahdamme sanoa taatana” (Juicen laulusta Heavydiggarin vuorisaarna). No, ne ei ollukaan meiän lippukuntalaisia, ja pelästy ja lähti pois. Yx niistä oli meidän tuttu Väiski-leiriltä. Paska mäihä!

Minna on taas ollu sairaan kiva, eikä niil oo Susan kaa niin paljon salaisuuksia.