1800-luvun ehostukset

Vaaleaa ihoa pidettiin arvokkaana, kun taas ruskettunutta ihoa pidettiin sopimattomana. Vaalea pohjaväri säilyi läpi 1800-luvun ja ehostus oli kevyttä. Laskevat kulmakarvat olivat ajanmukaiset.

1800-luku

1800-luvun alku oli romantiikan kautta. Vaaleaa ihoa pidettiin arvokkaana, kun taas ruskettunutta ihoa pidettiin sopimattomana. Vaalea pohjaväri säilyi läpi 1800-luvun ja ehostus oli kevyttä. Liika puuterointi jäi pois, mutta ihoa vaalennettiin edelleen myrkyllisillä sinkki- ja vismuttimetalleilla. Huuli- ja poskipunan käyttöä salattiin ja niistä käytettiin lähinnä vain hieman roosaa sävyä. Silmiä korostettiin mustalla rajauksella ja kulmakarvat olivat laskevat.
(Una Nuotio, Kerro kerro kuvastin, Otavan kirjapaino Oy, 2012)

1800-luvun puolivälissä Eurooppaan alkoi ilmestyä erilaisia ehostusaineita sekä kauneudenhoitovalmisteita. Poudre de Ritz eli riisipuuteri nousi suureen suosioon. Toinen tunnettu ehostusaine 1800-luvulla oli Rouge Vegetal eli nestemäinen poskipuna. Meikkiaineita alettiin teollistumisen edetessä tutkia laboratorioissa.

(Una Nuotio, Kerro kerro kuvastin, Otavan kirjapaino Oy, 2012)