Hyvästi Kallio! Tässä on uusi haluttu asuinalue
Itä-Helsinkiin ostajia ja sijoittajia houkuttelevat maltillinen hintataso sekä asuinalueiden väljyys ja rauhallisuus.

Laajasalon hakujen määrä nousi helmikuussa yhdeksän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Arttu Laitala

Oona Mynttinen
oo************@*******ti.fi
tiistai 23.5.2023 klo 9:31

Pitkään suosiossa kylpenyt Kallio on tituleerattu Helsingin hipsterikaupunginosaksi, johon nuoret muuttavat ja jossa anniskeluravintolakulttuuri elää ja voi hyvin. Suosion hiipumisesta on kuitenkin ollut merkkejä.

Kallio on tunnettu pienistä asunnoista, joiden kysyntä on tällä hetkellä alhainen. Kalliosta muutetaankin pois ja näyttäisi siltä, että uusi alue on nostamassa päätään varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa.

Kyseessä on Laajasalon saari (00590). Etuovi.comin datasta selviää, että Laajasalon asuntojen myynti-ilmoitusten keskimääräinen markkinointiaika on selkeästi lyhyempi kuin Helsingissä keskimäärin.

Laajasalon hakujen määrä nousi helmikuussa yhdeksän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Datasta on tarkasteltu myynti-ilmoitusten markkinointiaikoja käytettyjen kerrostaloasuntojen kohdalla.

Laajasalon saaren lisäksi muillakin Itä-Helsingin alueilla kauppa on käynyt tiheään tahtiin. Markkinointiaikoja tarkastellessa Itä-Helsingistä nousee esiin myös Puotila (00910) ja Länsi-Herttoniemi (00800).

Jotain Itä-Helsingin suosiosta kertoo sekin, että moni sosiaalisen median vaikuttaja on muuttanut lähiaikoina itään. Muun muassa Stella Harasek, Kirsikka Simberg ja Johannes Poikkimäki ovat kertoneet Instagram-tileillään muutosta. Alueet ovat myös asuntosijoittajien mieleen.

Merellinen Laajasalo

Remaxin kiinteistönvälittäjä Virpi Schlegel on huomannut Itä-Helsingin suosion nousun. Schlegel kuvailee, kuinka Laajasalon alue on elänyt nousukautta asuntokauppojen hiljaisen ja haastavan ajan keskellä.

– Laajasaloon on paljon kiinnostusta.

Yllättävää suosiota selittää kiinteistönvälittäjän mukaan muutama asia. Koska alueen kerrostalojen asuntokanta on suurimmaksi osaksi rakennettu 1960–70-luvuilla, on kiinteistöihin tehty isoja remontteja.

– Monissa taloyhtiöissä putkiremontit, julkisivu- ja kattoremontit ovat joko juuri tehty tai ne ovat valmistumassa, Schlegel kertoo.

Toisena asiana Schlegel nostaa esille Kruunuvuorenrannan. Uuden asuinalueen valmistuminen houkuttelee edelleen alueelle asukkaita ja voimistaa myös Laajasalon kiinnostavuutta.

Asuinalueita yhdistää rauhallinen pientaloasuminen. SUSANNA KEKKONEN

Kruunuvuorenrannan uudiskohteisiin verrattuna Laajasalon hintataso on huomattavasti huokeampi. Lisäksi monet asuinalueen talot ovat omalla tontilla.

Kerrostalojen lisäksi Laajasalosta löytyy paljon rivitaloasuntoja, joista valtaosa on 60–70-luvuilla rakennettuja. Uudempaa asuntokantaa edustavat 2000-luvun paremmalla puolella rakennetut talot, joista useat ovat omakotitaloja. Schlegelin mukaan alue onkin lapsiperheiden suosiossa.

Saaren etuja on sen merellisyys. Schlegel kuvailee myös, kuinka Laajasalon alueella on vehreyttä ja luontoa.

Laajasalon saaresta löytyy suomen- ja ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut.

https://cinemaorion.fi/elokuvat/ilveskuiskaaja/

https://wackytie.fi/wp-content/uploads/2023/02

https://arthousecinemaniagara.johku.com/fi_FI/elokuvat/ilveskuiskaaja

Raumalainen Hannu Rantala on seurannut vuosien ajan hänen pihapiirissään elävien ilvesten elämää. Parta-Jooseppi, Täplä, Ärmätti ja Laitilan Kauhu – kaikki ilveksiä, jotka Hannu tuntee nimeltä ja käytöksestä. Hannu väittää myös voivansa keskustella heidän kanssaan.

Ilveskuiskaaja on lämmin, yllättävä ja unenomainen tarina siitä, miten ihminen voi löytää tiensä takaisin villin luonnon keskelle. Kymmenien ja taas kymmenien metsäkameroidensa avulla Hannu avaa meille ilvesten maailman lisäksi luonnon monimuotoisuutta tavalla, jollaista ei ole aiemmin nähty. “Suomalainen vastine Werner Herzogin Grizzly Manille”, kuvailee elokuvaa CPH:DOX -festivaali, jossa Ilveskuiskaaja sai maailman ensi-iltansa maaliskuussa 2023.

Elokuva on myös tärkeä osoitus suojelutyön voimasta. Sata vuotta sitten melkein sukupuuttoon kuollut ilves on palannut Suomeen lajin rauhoittamisen ansiosta. Euraasian ilveksen kannasta 25% on tällä hetkellä Suomessa. Kuitenkin suojelustatuksesta huolimatta joka neljäs ilves tapetaan vuosittain poikkeusluvin. Hannu käy taistoon ystäviensä puolesta. Pystyykö Hannu pelastamaan ilveksen vai pelastaako luonto sittenkin Hannun?

***

Following divorce and a serious accident Hannu lives, alone and despondent, on his farm near Köyhäjärvi lake in the West of Finland. An environment rich in forests, fields and swamps that is home to all kinds of wildlife – including the Eurasian lynx, a wildcat until recently almost extinct. When Hannu finds a dead lynx by the side of the road, it is like meeting an old friend: he realizes that the lynx who lived in the area during his childhood have returned. He picks up the animal and carries it home.

Filled with renewed vigour and lust for life, Hannu sets up trail cameras all over his land. Soon, 23 cameras are recording everything from moose to mice: wolves, deer, birds, otters, foxes, dogs – and lynx. Hannu starts to get to know the lynx personally, learning their habits and habitats, relationships and individual characteristics. He gives them names and leaves messages for them. He even saves the life of one wily female and her cubs – twice.

The spirit of the lynx permeates deeper and deeper into Hannu’s world as he becomes increasingly fascinated by theirs. He sees animal shapes in the steam in his sauna. He goes out into the woods at night, watching and waiting. Gradually, he becomes aware that the lynx are watching him back. Hannu starts adopting a lynx persona of his own, and embarks upon a journey towards a meeting as equals between the human and the more-than-human.

Hannu’s developing relationship with the lynx is intercut and underscored by the voice of a female lynx, giving consolation and natural wisdom in a voiceover that draws on ancient Finnish folklore.

But even as Hannu and the lynx families thrive and multiply, threats from both the natural and the human worlds are never far away. Disease strikes one of Hannu’s favourite alpha males, and human activities such as clearcutting, construction, farming and hunting continue to pose an ever-present, deadly danger.

Ultimately, Lynx Man is an exploration of a symbiotic inter-species relationship that prompts us to ask ourselves, where do we draw the line between man and animal? And then, between man and nature?

Tulossa olevat näytökset

Odottavan aika palkitaan, ilmoitamme tulevista näytöksistä tuota pikaa!

Uusimman kanta-arvion mukaan Suomessa elää noin 2 390–2 575 yli vuoden ikäistä ilvestä. Viime vuonna vastaava arvio liikkui 2 150–2 405 yksilössä. Luken mukaan ilvesten määrä on vähentynyt Suomen riistakeskuksen alueista ainoastaan Etelä-Hämeessä.
Ilvesten määrä on kasvanut

Ilvesten määrä on kasvanut selvästi Rannikko-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja poronhoito­alueen ulkopuolisessa Lapissa.

Uusimman kanta-arvion mukaan Suomessa elää noin 2 390–2 575 yli vuoden ikäistä ilvestä. Kuva: Kimmo Taskinen

STT
4.5. 11:33

Ilvesten määrä on kasvanut Suomessa, kertoi Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessaan torstaina.

Uusimman kanta-arvion mukaan Suomessa elää noin 2 390–2 575 yli vuoden ikäistä ilvestä. Viime vuonna vastaava arvio liikkui 2 150–2 405 yksilössä.

Luken mukaan ilvesten määrä on vähentynyt Suomen riistakeskuksen alueista ainoastaan Etelä-Hämeessä. Ilvesten määrä on kasvanut selvästi Rannikko-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja poronhoito­alueen ulkopuolisessa Lapissa.

”Muualla maassa kanta on pysynyt ennallaan tai kasvanut maltillisesti”, erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta sanoo tiedotteessa.

Kanta-arvio perustuu tutkimustietoon ilveksen biologiasta ja petoyhdyshenkilöiden tekemiin havaintoihin ilvespentueista viime syyskuusta helmikuun loppuun.

Arviossa ei ole mukana Ahvenanmaan pentuehavaintoja. Siinä ei myöskään ole arviota touko–kesäkuussa 2022 syntyneistä pennuista arviointiin liittyvien epävarmuuksien takia.