Tulevaisuus robottien kanssa

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008525234.html

Miten suhtautua robottien kanssa elämiseen tulevaisuussa?

Professori Joni Pajarinen uskoo robottien tulevaisuuden potentiaaliin

Julkaistu: 21.4.2021

Tulevaisuudessa robotit työskentelevät ja oppivat itsenäisesti, myös ihmisten kanssa, eivätkä enää pelkästään toteuta ohjelmoituja käskyjä.

Robotiikka ottaa nyt isoja askelia eteenpäin tekoälymenetelmien avulla. Näin uskoo syksyllä sähkötekniikan ja automaation laitoksella työnsä aloittanut professorimme Joni Pajarinen.

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin ja kehitän tekoälymenetelmiä liittyen erityisesti vahvistusoppimiseen, mikä on koneoppimisen muoto. Tutkin myös robotiikkaa ja tekoälyn yhdistämistä robotiikkaan. Uskon, että tulevaisuudessa robotit toimivat itsenäisemmin ja pystyvät toimimaan ympäristöissä, missä aikaisemmin robotteja ei ole ollut. Näistä esimerkkeinä robotit, jotka osaavat itsenäisesti siivota leluja, järjestää esineitä keittiössä, lajitella jätteitä tai nostaa puunrunkoja kuorma-auton lavalle. Imurirobotit ovat jo arkipäivää, mutta tulevaisuudessa robottien toimenkuvat voivat laajentua merkittävästi.

Jotta robotit pystyisivät toimimaan itsenäisesti haastavissa ympäristöissä, pitää robottien oppia suunnittelemaan toimintaansa. Toimintaa varten robotin on kerättävä tarvittava tieto, jotta ne voivat toimia hyvin ja suorittaa niille annettuja tehtäviä. Näin robotti voi toimia myös sellaisessa ympäristössä, mitä ei välttämättä ole suunniteltu etukäteen heitä varten tai ovat heille täysin tuntemattomia. Tutkimani menetelmän avulla robotti voi oppia toimintaa suoraan palautteesta. Robotti voi esimerkiksi oppia selvittämään kietoutuneita esineitä toisistaan pelkästään huomaamalla ja muistamalla, miten esineitä voi ja ei voi liikuttaa.

Olen nähnyt useita robotti elokuvia tulevaisuuden ennustuksiin pohjautuvia.

Olemmeko lähempänä robottien kanssa elämistä nyt kuin koskaan aiemmin?

Tulevaisuudessako näemme entistä vähemmän ihmisten jalan jälkiä.

Roboteille tulevaisuus on mahtava – työpaikoille ei

Massatyöttömyys vai maailman pelastus? Asiantuntijoilla on erilaisia käsityksiä siitä, kuinka koneet korvaavat ihmisen työt tulevaisuudessa. Yksi asia on kuitenkin varma, työt muuttuvat ja eriytyvät. Miten käy oman työsi?

Lainaus:

Janne Soisalon-Soininen
22.8.2014 18:09 | Päivitetty 22.8.2014 22:44

Vuoteen 2029 mennessä robotit ymmärtävät ihmisten kieltä, flirttailevat, kertovat vitsejä, oppivat kokemuksistaan ja päihittävät älykkyydessä ihmiskunnan parhaimmatkin aivot.

Näin arvioi teknologiayhtiö Googlen insinöörejä johtava Ray Kurzweil brittilehti Observerille alkuvuonna.

Useiden tutkimusten ja arvioiden mukaan tekoäly ja robotit korvaavat suuren osan ihmisten työstä seuraavien vuosikymmenien aikana.

Oxfordin yliopiston raportin mukaan Yhdysvalloissa puolet työpaikoista voidaan korvata keinoälyllä 20 vuoden kuluessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla puolestaan arvioi alkuvuonna, että tekoäly voisi korvata suomalaisten työpaikoista 36 prosenttia seuraavan 10–20 vuoden aikana.

Muun muassa tavarantarkastajan, puhelinmyyjän, laskentainsinöörin ja vakuutusmyyjän ammattien on ennakoitu kuolevan.

Suurin murros sittenteollisen vallankumouksen

Etlan tutkijoiden Mika Pakarisen ja Petri Rouvisen mukaan on hyvin todennäköistä, että edessä on suurin työhön liittyvä murros sitten 1700-luvulla alkaneen teollisen vallankumouksen.

– Valkokaulustyöläiset eivät ole murroksessa mitenkään turvassa. Ekonomille turvallisimmat työt ovat varmaankin koulutus- ja kehitystyö, tai henkilöstöasiat. Lainajohtajia ei välttämättä taas ole tulevaisuudessa, Rouvinen arvioi Taloussanomille.

Hän kuitenkin muistuttaa, että muutoksessa on enemmän kyse muuttuvista ammateista, kuin häviävistä ammateista. Samalla linjalla on myös Aalto-yliopistossa älykkään robotiikan tutkija, professori Ville Kyrki.

– Työt muuttuvat koko ajan. Tietokoneistuminen ei niinkään uhkaa työpaikkoja, se lähinnä muuttaa työnkuvia, Kyrki toteaa.

Hänestä kehittyvä tekoäly tarjoaa lähinnä uusia työkaluja ihmisille, eikä suoraan korvaa ihmistä.

– Ihmisille on tulossa runsaasti uusia työkaluja. Kehitys saattaa jonkun verran vähentää työpaikkoja, mutta työ joka vaatii suurinta asiantuntemusta säilyy. En näkisi tätä poikkeuksellisina kehityksenä verrattuna aiempaan.

Palvelut ovat seuraavana listalla

50 viime vuoden aikana Suomessa on syntynyt noin 1,2 miljoonaa uutta työpaikkaa ja kadonnut noin 900 000 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on kadonnut teollisuudesta ja maataloudesta.

Suomessa katoavien töiden paine kohdistuu Etlan mukaan eniten matalapalkkaisiin, vähemmän koulutettuihin, yksityisellä sektorilla työskenteleviin ja teollisuuden työntekijöihin.

Palvelusektori on jo muutoksessa. Rahat nostetaan pankkiautomaateista, laskut ja ostokset hoidetaan verkossa, ja kaupoissa alkaa näkyä itsepalvelukassoja.

– Monet palvelut on varsin helppoa automatisoida. Itsepalvelukulttuurin lisääntyminen on ollut viime vuosina selvä trendi, Kyrki toteaa.

Robotiikan puolella automaatioastetta on varaa nostaa liikenteessä ja logistiikassa, jotka ovat vähittäiskaupan ohella merkittävimmät muutosalat.

Etlan Rouvisen mukaan paras suoja murroksen vaikutuksia vastaan on koko elämän jatkuva koulutus ja oppiminen. Koodaustaito nousee nykyistäkin suurempaan arvoon.

Massatyöttömyyttävai hyvinvointia?

Vanha viisaus on, että työttömyys ei johdu potentiaalisen työn puutteesta, vaan järjestelmän kyvyttömyydestä tuoda työ ja tekijä yhteen. Nopeassa murroksessa yhteiskunnan kyky sopeutua muuttuviin työnkuviin on koetuksella.

Rouvisen mukaan kehitys mahdollistaa globaalisti jaettavissa olevan kakun kasvattamisen, mutta samalla eriarvoistuminen voi kiihtyä.

Saman vaaran tunnistaa myös Kyrki. Työn ja pääoman suhde muuttuu tulevaisuudessa yhä radikaalimmin. Maailman johtavalla tekoälyn kehittäjällä on valttikortit kädessään. Google on panostanut kehitykseen ostamalla hiljattain useita robottifirmoja.

– Työn suhteellinen arvo laskee robotisoinnin ja tietokoneistumisen seurauksena. Rahalla tehdään enemmän rahaa, sillä tuotantoon ei tarvita enää työtä, vaan pelkästään pääomaa, Kyrki kertoo.

Suomalainen työkonesektori voi olla myös vahva vientivaltti. Sandvik tekee automaattisia kaivostyökoneita ja Cargotec valmistelee itsenäisesti toimivia konttinostureita. Hyvä esimerkki on myös suomalainen ZenRobotics, jonka uudet jätteenkäsittelyrobotit ovat ensimmäisiä laatuaan.