Ladataan...
1dress365days

Huhtikuussa tuli pyyntöä DIY ohjeelle kimonohuivista, joka vilahteli vuoden aikana tasaisin väliajoin päälläni. Lupasin ohjeen toukokuuksi, mutta kappas kummaa, sain sen eilen tehtyä. 

Jos sinulta siis sattuu puuttumaan syksyä varten ihanan helppotekoinen kimono, tai toivot voittavasi juuri tuon ylhäällä näkyvän yksilön, käy vierailemassa täällä.

Samalla tulee tutuksi blogini uusi koti. Ekologisen muodin blogi ottaa parhaillaan ensi askeleitaan, ja sen vuoksi toivoisinkin palautetta ja kommenttia, siitä mitä haluaisitte siellä nähdä. Voit myös jättää kommenttia siitä, mistä tykkäsit ja et tykännyt tässä blogissa. Kaikki rakentava palaute on tervetullutta! :) Arvontaan osallistut siis kommentoimalla uuden blogin postausta, ja arvonta tapahtuu ensi tiistaina.  

Itse tehty kimonon tehtiin aikoinaan vanhasta H&M:n huivista, ja se oli päällä esimerkiksi päivinä 17 ja 227.

 

Share

Ladataan...
1dress365days

Vuosi päättyi viikko sitten. Se päättyi aivan liian aikaisin, tai siltä ainakin nyt tuntuu. Olin valmistautunut pitämään mekkoa vielä maanantainakin, mutta päiviä sunnuntai-iltana laskiessa älysin, että tässä se nyt taitaa olla. Tarkoitus oli pukea päälle jotain erikoista viimeisen päivän kunniaksi, mutta koska aloin laskemaan päiviä vasta illasta, määräytyi päivän asuksi vaatteet, jonka olin vetänyt aamuna päälleni junamatkaa varten. 

 

Nyt viimeisen päivän kunniaksi haluaisin kertoa teille mistä koko projekti on saanut alkunsa, jotta halukkaat voivat myös lähteä kokeilemaan saman vaatteen pitoa tavallista pidempään. Projektin nimi on 'The Uniform Project', ja se on saanut alkunsa vuonna 2009. Projektin aloitti nuori nainen nimeltä Sheena Matheiken. Matheiken opiskeli tällöin New Yorkissa mainosalaa, ja halusi keksiä tavan, jolla kaupanteko toimisi asioiden jakamisena, eikä vain perinteisenä kaupankäyntinä, jossa tomitaan antamalla. Matheiken kehitti tavan, joka mullisti jokaipäiväisen aamuisen rutiinin nykypäivän pukeutumisen. Hän päätti pukea saman mekon joka aamu päällensä. Haasteena hänelle toimi se, että hänen piti asustaa mekko joka päivä erillaiseksi. 

 

Sheena Matheikenin alkuperäinen univormuprojekti oli omaani verrattuna kymmenkertainen joka aspektista. Mathekeinen ainoa haaste ei ollut näyttää ihmisille, että saman mekon pitäminen 365 päivää putkeen on naurettavan helppoa, vaan päätarkoitus oli kerätä rahaa Intian (josta Matheke on itse kotoisin) kodittomien lapsien koulutusta varten. 

Uniformuprojektista tuli valtava hitti, ja päivän 365 kohdalla projekti oli saanut kerättyä lahjoituksia reilun 200 lapsen koulutusta varten. Univormuprojetin virallisista nettisivuista kehittyi valtava yhteisö, jossa ihmiset pääsivät ihailemaan Matheikenin upeita, sekä omalaatusia päivän kuvia. Haasteen alussa Mathekein päätti olla ostamatta vuoteen uusia vaatteita, ja vuosi kului itsetehtyjen, kirpparivaatteiden, vintageasujen, sekä lahjoitettujen vaatteiden kanssa. Mathekein lisäsi aluksi vitsiksi sivustolleen ilmoitusksen siitä, että ottaisi mielellään vaate-, sekä asustelahjoituksia vastaan. Hänen yllätyksekseen lahjoituksia saapui vuoden aikana valtava määrä ympäri maailmaa.

 

Mekko oli omani tavalla väriltään musta. Epätävällisen mallin avulla mekkoa pystyi pitämään monella tapaa. Mekon pystyi avaamaan keskeltä liiviksi, mutta sen pystyi kääntämään niin, että mekon piilossa pysyvä napitus on edessä tai takana. Mekossa oli myös irtokauluri, jonka pystyi laittamaan joko oikeinpäin, tai väärinpäin. Minulla on ns. "mekkokateus" Matheikenin pikkumustaa kohtaan, ja aina välillä toivoin vuoden aikana, että olisin ollut hieman luovempi mekon suunnittelussa. 

 

 

Haasteen jälkeen pikkumustasta oli tullut sen verran haluttu, että siitä julkaistiin rajattu erä markkinoille. Mekkoja oli 365 kappaletta, ja ne myytiin hujauksessa loppuun. Sen jälkeen mekkoa on alettu myydä projektin virallisilla nettisivuilla, ja malleja on tullut muutama lisää. Klassikon lisäksi myydään kolmea eri mallia, joita voi jokaista muokata ja pitää eri tavoin. Lisäksi nettikaupassa myydään klassikkomekon kaavoja, joiden avulla intohimoiset ompelijat voivat itse luodan oman mekkonsa. Moni tuote oli kuitenkin tällä hetkellä loppuunmyyty. 

 

Kuvat olen napannut nettikaupan sivuilta, ja itse kauppaan pääsee tästä.

 

Kuten kaikki muukin, oli Matheikenin mekkojen lukumääräkin moninkertainen omaani verrattuna. Kaikki olivat kuitenkin malliltaan samoja, jolloin hän veti periaatteessa saman mekon joka päivä päällensä. Miksi itse päätintehdä vain yhden mekon, oli syystä että (olin laiska ja) halusin nähdä kuinka vähän vaatteita oikeasti pitää pestä. Matheikenin mainitsi alla näkyvässä videossa, että mekkoja oli useampi, ettei hän haisisi. Näin jäljestä ajatellen, olen varmasti haissut jonakin kiireisenä viikkona. Videolla Matheiken selittää univormuprojektin omin samoi. Videolla vilahtaa myös joka ikinen päivän kuva. 

TED video projektista kannattaa katsoa. Sheena Matheiken on erittäin älykäs henkilö, ja hänen ajatusmaaila on hyvin inspiroiva.

Vaikken itse kerennyt panostaa univormuprojektiin samalla tavalla kuin projektin alkuperäinen luoja, toivon että olen saanut tällä omalla kokeilullani muutettua oman maailmankuvani lisäksi myös muiden. Heitän pallon siis nyt teille, ja toivon että mahdollisimman moni lähtisi kokeilemaan haastetta. Ellei vuodeksi, niin vaikka sitten kuukaudeksi, viikoksi, tai edes siksi kahdeksi päiväksi. Mitä omaan projektiini vielä tulee, niin on blogipostauksia vielä luvassa kaksi.

The Uniform Project virallisille nettisivuille pääset tästä.

Share

Ladataan...
1dress365days

Viimeisen vuoden aikana olen kuullut enemmän kuin yhden ihmisen sanovan, että hekin haluaisivat kokeilla saman vaatteen pitämistä. Jotkut ovat miettineet vuotta, toiset taas kuukautta ja moni on myös miettinyt pelkäksi arjeksi samaa asua. Moni on myös kysynyt hyvää materiaalia vaatteen toteuttamiseen. Täydellistä materiaalia en ole osannut vielä neuvoa, sillä etsin itsekin vielä sitä. Suosittelisin kuitenkin bambua, lyocellia sekä hamppua, mutta eritysesti viimeisessä tapauksessa kannattaa etsiä sekoitetta. Puhdas hamppu muistuttaa koostumukseltaan pellavaa, eikä siksi toimi ehkä koko vuoden ympäri.

Jos kuitenkin etsit valmista vaatetta, joka toimisi niin arkena kuin juhlanakin pienien muutosten avulla, niin voin lämpivästi suositella kotimaista merkkiä nimeltä Muka va. Olen jo aiemmin maininnut Muka vasta, sillä eräs lempipaidoistani on tämän merkin takana. Nyt viimeisen haasteen siivillä on myös hyvä kertoa Muka vasta, sillä brändin henkilökunta lähti mukaan menneen kevään haasteeseen, enkä ole siitä vielä kerennyt kirjoittaa.

Mukavan tiimi piti vuorollaan viikon ajan Pisa mekkoa kevään Vaatehaasteen aikana.

Muka va on siis kotimainen vaatemerkki, jonka vaatteet valmistetaan luontoa kunnioittaen Suomessa. Materiaalina Muka va käyttää luonnonkuituja, ja vaikka moni vaate on valmistettu luomupuuvillasta, vilahtaa materiaalitiedoissa usein myös esimerkiksi hamppu tai silkki. Muka va työskentelee yhdessä monen kotimaisen tekstiilituottajan kanssa, kuten Orneule, Tamsilk, Printscorpion, Ompelimo Pirkko Niemi sekä Kutomo Holopainen. Vaatemerkin tyyli on sekoitus leikkisyyttä sekä naisellisuutta. 

 

Ensimmäisen viikon mekkoa piti päällä Roosa.

 

Ensinnäkin minusta on mahtavaa, miten merkin vaatteet suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Kotimaassa valmistetut vaatteet ovat mielestäni mainio tapa edistää ekologisempaa vaatetusta. Suomessa valmistetuissa vaatteissa on nimittäin yleensä käytetty yhtä erittäin tärkeää tuotantotapaa, aikaa. Nopeasti hutaistut vaatteet eivät välttämättä kestä paria pesua pidempää, kun taas laadukkaista materiaaleista valmistetut, sekä huolella tehdyt vaatteet kestävät takuuvarmasti pidempään. Ja mahdollisen maanantaikappaleen sattuessa kohdallesi, on palautteen anto huomattavasti helpompaa, kun tuote on tehty lähellä sinua. Kotimainen tuotanto ei ole kuitenkaan ainut syy, mikä tekee Muka van vaatteet mielestäni sijoittamisen arvoiseksi.

Seuraavalla viikolla vuorossa oli Anna.

 

Muka van vaatteista ihanaksi tekee se, että vaikka merkki myykin ihan arkikäyttöön tarkoitettuja vaatteita, piristää niitä aina jokin herkullinen väri, printti, muoto tai leikkaus. Tylsiksi vaatteita ei voi haukkua, miksi Muka van lausahdus onkin osuvasti "Pure not boring.". Itse vaatetusalaa opiskelevana jaksankin aina ihailla vaatemerkin leikkisiä ja sulavia sauma, sekä kaavaratkaisuja. Muka van vaatteet tuntuvat mukavilta (heheh) päällä, ja saavat käyttäjänsä näyttämään ja tuntemaan itsensä ihanaksi. Lisäksi brändin vaatteet sopivat mielestäni hyvin eri vartalotyypeille. Tämä tuli hyvin esille Vaatehaasteen aikana, kun brändin tiimi piti samaa Pisa mekkoa vuorollaan viikko kerrallaan. 

Kolmannella viikolla Pisa mekon puki päällensä Emilia.

 

Jos siis olet ajatellut tarvitsevasi luottovaatteen, jota voisit pitää kahdesta päivästä vaikka vuoteen, niin suosittelen lämpimästi poikkeamaan Muka van kotisivuilla, tai sitten heidän liikkeessään Tampereella. Tiimin koetestaama Pisa mekko on valmistettu 100% reilun kaupan luomupuuvillasta, joten se saattaisikin selvitä vuoden jokapäiväisestä käytöstä. Olen itse ollut hyvin tyytyväinen Muka valta ostettuun kauluspaitaan, ja toivon tulevaisuudessa pystyväni sijoittamaan enemmän vaatemerkin laadukkaisiin tuotteisiin.

Haasteen vei loppuun neljännellä viikolla Mari.

 

Päivä 354

Nokka kohti Helsinkiä. Matkan tarkoitus oli päästä rentoutumaan "etelän aurinkoon" ja nauttimaan viimeisistä lomapäivistä. Ja ehkä tehdä myös vähän töitä. Sandaalit löytyivät Oulusta kirpputorilta, ja niillä on ollut kivaa hiihtää ympäri pääkaupunkia.

 

Päivä 355

Korvissa ensimmäistä kertaa kotimaisen Mori Collectiven simpukkakorvakorut. Korvikset sopivat hyvin Lauttasaaren rannan aaltojen pauheeseen.

 

Päivä 356

 

Päivä 357

Hei Flow! Rahattomina ei päästy katsomaan huippuja esiintyjiä, joita Flow festivaali olisi tänä vuonna tarjonnut, mutta se ei onneksi hidastanut meidän juhlatunnelmaa. Flow viikonloppu piti sisällään siis hyviä tyyppejä Kalliossa, sekä mallasjuomaa. Päivän kuvassa ollaan hakemassa herkkuja huoltoasemalta hauskan illan jälkeen.

 

Päivä 358

Tuulikoneen kera posettamassa ratikkapysäkillä.

 

Päivä 359

 

 

Päivä 360

Seuraavana määränpäänä Tampere. Näitä kuvia katsoessa voi todeta, että vuoden aikana olen ehkä oppinut katsomaan kameraan näyttämättä samalla täydeltä idiootilta.

 

Päivä 361

Lähdin siis Tampereelle tervehtimään isoveljiäni, sekä vanhemman veljeni tyttöystävää. Oli hauskaa muistella, kuinka olin käynyt melkein tasan vuosi sitten Tampereella, ja mitkä fiilikset olivat silloin kuin projektini ensimmäiset päivät olivat käynnissä.

 

Päivä 362

 

Päivä 363

Kuva otettiin samasta kohdassa kuin 360 päivää aiemin. Päivän 3 mekko näyttää kuitenkin hieman uudemmalta, mitä vuoden nähnyt mekko

 

Päivä 364

Takaisin Helsinkiin. Minua haastateltiin erääseen dokumenttielokuvaan, jonka vuoksi jouduin reissaamaan hieman edestakaisin. Haastattelu liittyi univormu projektiini, ja voin kertoa siitä tulevaisuudessa lisääkin. Oli todella mielenkiintoista miettiä haastattelua varten koko vuottani kokonaisuutena, mutta haastattelutilanne jännitti sen verran, että nyt pelkään sanoneeni kaikkea hupsua. Illasta vierailin kaverin läksäreissä, jossa perjantai-ilta kului mukavasti.

 

Päivä 365

Jos nyt joku miettii, että päättykö vuoteni tähän, niin vastaus on kielteinen. Nimittäin, karkausvuoden takia pidän mekkoa 366 päivää, enkä 365. Päivä 365 kului kuitenkin nostalgian hurmiossa. Päivällä pyöriessäni Helsingin keskustassa päädyin vierailemaan Iso Roobertinkan frank/iessä. Frank/ie on siis suomalaista designia myyvä putiikki Punavuoressa, joka on perustettu tämän vuoden alussa. Vuosi sitten samassa paikassa sijaitsi puoti, josta kävin ostamassa 1. päivänä ostamassa Kuula+Jylhän ihanat nahkakengät. Oli siis todella outoa, kun huomasin löytäneeni itseni taas samasta pisteestä elokuun kolmannen viikon lauantaina. Otin tämän kunniaksi ihanan auringonpaisteen alla fiilistelyselfien.

Illasta asu muuttui hieman juhlavampaan, kun tapasin vanhoja tuttuja Oulusta. Sanoisin, että päivä oli yhtä auringontayteläinen ja jännittävä, kuin vuosi sitten.

Share
Ladataan...

Pages