Vuosi päättyi viikko sitten. Se päättyi aivan liian aikaisin, tai siltä ainakin nyt tuntuu. Olin valmistautunut pitämään mekkoa vielä maanantainakin, mutta päiviä sunnuntai-iltana laskiessa älysin, että tässä se nyt taitaa olla. Tarkoitus oli pukea päälle jotain erikoista viimeisen päivän kunniaksi, mutta koska aloin laskemaan päiviä vasta illasta, määräytyi päivän asuksi vaatteet, jonka olin vetänyt aamuna päälleni junamatkaa varten. 

Nyt viimeisen päivän kunniaksi haluaisin kertoa teille mistä koko projekti on saanut alkunsa, jotta halukkaat voivat myös lähteä kokeilemaan saman vaatteen pitoa tavallista pidempään. Projektin nimi on ’The Uniform Project’, ja se on saanut alkunsa vuonna 2009. Projektin aloitti nuori nainen nimeltä Sheena Matheiken. Matheiken opiskeli tällöin New Yorkissa mainosalaa, ja halusi keksiä tavan, jolla kaupanteko toimisi asioiden jakamisena, eikä vain perinteisenä kaupankäyntinä, jossa tomitaan antamalla. Matheiken kehitti tavan, joka mullisti jokaipäiväisen aamuisen rutiinin nykypäivän pukeutumisen. Hän päätti pukea saman mekon joka aamu päällensä. Haasteena hänelle toimi se, että hänen piti asustaa mekko joka päivä erillaiseksi. 

Sheena Matheikenin alkuperäinen univormuprojekti oli omaani verrattuna kymmenkertainen joka aspektista. Mathekeinen ainoa haaste ei ollut näyttää ihmisille, että saman mekon pitäminen 365 päivää putkeen on naurettavan helppoa, vaan päätarkoitus oli kerätä rahaa Intian (josta Matheke on itse kotoisin) kodittomien lapsien koulutusta varten. 

Uniformuprojektista tuli valtava hitti, ja päivän 365 kohdalla projekti oli saanut kerättyä lahjoituksia reilun 200 lapsen koulutusta varten. Univormuprojetin virallisista nettisivuista kehittyi valtava yhteisö, jossa ihmiset pääsivät ihailemaan Matheikenin upeita, sekä omalaatusia päivän kuvia. Haasteen alussa Mathekein päätti olla ostamatta vuoteen uusia vaatteita, ja vuosi kului itsetehtyjen, kirpparivaatteiden, vintageasujen, sekä lahjoitettujen vaatteiden kanssa. Mathekein lisäsi aluksi vitsiksi sivustolleen ilmoitusksen siitä, että ottaisi mielellään vaate-, sekä asustelahjoituksia vastaan. Hänen yllätyksekseen lahjoituksia saapui vuoden aikana valtava määrä ympäri maailmaa.

Mekko oli omani tavalla väriltään musta. Epätävällisen mallin avulla mekkoa pystyi pitämään monella tapaa. Mekon pystyi avaamaan keskeltä liiviksi, mutta sen pystyi kääntämään niin, että mekon piilossa pysyvä napitus on edessä tai takana. Mekossa oli myös irtokauluri, jonka pystyi laittamaan joko oikeinpäin, tai väärinpäin. Minulla on ns. ”mekkokateus” Matheikenin pikkumustaa kohtaan, ja aina välillä toivoin vuoden aikana, että olisin ollut hieman luovempi mekon suunnittelussa. 

Haasteen jälkeen pikkumustasta oli tullut sen verran haluttu, että siitä julkaistiin rajattu erä markkinoille. Mekkoja oli 365 kappaletta, ja ne myytiin hujauksessa loppuun. Sen jälkeen mekkoa on alettu myydä projektin virallisilla nettisivuilla, ja malleja on tullut muutama lisää. Klassikon lisäksi myydään kolmea eri mallia, joita voi jokaista muokata ja pitää eri tavoin. Lisäksi nettikaupassa myydään klassikkomekon kaavoja, joiden avulla intohimoiset ompelijat voivat itse luodan oman mekkonsa. Moni tuote oli kuitenkin tällä hetkellä loppuunmyyty. 

Kuvat olen napannut nettikaupan sivuilta, ja itse kauppaan pääsee tästä.

Kuten kaikki muukin, oli Matheikenin mekkojen lukumääräkin moninkertainen omaani verrattuna. Kaikki olivat kuitenkin malliltaan samoja, jolloin hän veti periaatteessa saman mekon joka päivä päällensä. Miksi itse päätintehdä vain yhden mekon, oli syystä että (olin laiska ja) halusin nähdä kuinka vähän vaatteita oikeasti pitää pestä. Matheikenin mainitsi alla näkyvässä videossa, että mekkoja oli useampi, ettei hän haisisi. Näin jäljestä ajatellen, olen varmasti haissut jonakin kiireisenä viikkona. Videolla Matheiken selittää univormuprojektin omin samoi. Videolla vilahtaa myös joka ikinen päivän kuva. 

TED video projektista kannattaa katsoa. Sheena Matheiken on erittäin älykäs henkilö, ja hänen ajatusmaaila on hyvin inspiroiva.

Vaikken itse kerennyt panostaa univormuprojektiin samalla tavalla kuin projektin alkuperäinen luoja, toivon että olen saanut tällä omalla kokeilullani muutettua oman maailmankuvani lisäksi myös muiden. Heitän pallon siis nyt teille, ja toivon että mahdollisimman moni lähtisi kokeilemaan haastetta. Ellei vuodeksi, niin vaikka sitten kuukaudeksi, viikoksi, tai edes siksi kahdeksi päiväksi. Mitä omaan projektiini vielä tulee, niin on blogipostauksia vielä luvassa kaksi.

The Uniform Project virallisille nettisivuille pääset tästä.