Ladataan...
87100 Kajaani

Perjantaina hän saapui. Raekuurosta, pakkasesta, ikiroudasta ja väärästä lastaustavasta huolimatta. Läpi tuulen ja tuiskun, avoinaisin ikkunoin ja ovin, kuraa kyljissään** laskeutui noin 2000 kiloa terästä ja lasia jokirantaan.

Joutsenten kevätmuuttoa seuraavien kaupunkilaisten okulaarit suuntautuivat meidän porukoihimme. Tuossa se nyt on. Onko tuo nyt se konttikahvila, mistä lehdessä mainittiin. Ohhoh, onpa siinä kuorma-autolla kokoa.. Joko sitä kahvia saa ja onhan makkaraa kanssa?!

Olo oli ja on edelleen kieltämättä kuin sirkuseläimellä, niiiiiin uteliaita katseita, kännykameroiden linssejä ja ohikulkijoiden hyväätarkoittavia huudahduksia on kuultu, koko viikonloppu. Ja koskapa alkujaan kokolasinen kontti on kuin 15 m2 akvaario, niin melkoisesti on kyllä tosiaan tullut sosialiseerattua ohikulkijoiden kanssa.

Yleinen mielipide tuntuu onneksi olevan kuitenkin se, että kesäkahvila-ajatus on loistokas ja konttini yllättävän hieno -- ilmeisesti useampikin oli salaa pelännyt paikalle hilattavan ruosteisen ja räikeän rähjäkontin, ja näin ollen lasinen olemus on niittänyt kiitosta.

Kiitoksen sana kuuluu myös rakkaalle talkooporukalleni, joka asioikseen lauantaina ajeli Ikean keittiökaluja kasaamaan ja kontin ikkunoita deeseefiksaamaan. Itse nimittäin suihkin pop up -brunssilla sillä välin kun heillä homma eteni pendolinon tavoin: en edelleenkään jaksa ymmärtää, kuinka hienojen ja hyväntahtoisten ihmisten ympäröimä olen.

Ihan älytöntä, miten sutjakasti myyntitiskien kokoaminen ja siirto heiltä sujui, ihanaista työnjohtaja-muruani unohtamatta.

Sähköt meillä on jo, ja jäätelöallas - mikä on sinällään kiva, koska ensimmäinen jätskikuorma saapuu myös huomenissa. Terassikalut on melko lailla kootut, ja tarjouspyyntöihin (get this: mun cateringille on tullut keskimäärin tarjouspyyntö päivässä viimeisen -noh- kolmen päivän aikana.. ihan nolla-markkinoinnilla siis!) vastattu. Hirmeä suhina on siis päällä, ihan kaikilla asianosaisilla.

Vielä on muutama päivä, ja toivoakseni kymmenkunta plussaavaa lämpöastetta lauantaiseen avajaisspektaakkeliin. Kyllä jänskättää kuulkaa. Huhhuh.

Askel kerrallaan; huima on ollut projektin etenemisvauhti perjantaista, vai mitäs tuumit. Huomenna kiinnitellään riteliköt kontin takaseinään ja lastataan limukaappia sekä kylmävitriiniä tuonne kontin sisuksiin. Keskiviikkona kasataan terassi ja harjoitellaan kahvi- ja kassakoneen toimintaperiaatteita, torstaina ladataan hyllyt täyteen myytävää - ja perjantaina vaan fiilistellään Rakkauden ja kahvin kesää 2017. 

Puuuuuh.

Pakko vielä mainita viikon vitsikkäin kohtaaminen erään kontin viereisessä puistossa leikkineen, parivuotiaan pikkumiehen kanssa. Tyyppi ei millään meinannut malttaa leikkiä, kun ihaili meidän ikkunanpesuaineita ja lastaa -- ja kun hän kolmannen kerran asioikseen tuli siivousvälineitä haaveillen tuijottamaan, niin kysyin äidiltään luvan antaa ukkelille oman pesuliinan. Siinä nuorisolainen muutaman minuutin pyyhki ponnekkaasti ovenpieltä, ja lopulta antoi siivousliinansa pois. Äitinsä kysyi pojaltaan jo perinteisen: 'noo, miten sanotaan?', mihin tämä kerrassaan hurmaava talkooapuri totesi hilpeästi: 'saako pesuainetta..!?'

Saihan sitä. Ahhhahhahha.

Äitinsä piteli naurua, samoin kuin meidän tehotiimi: pitänee laittaa tyypille oma pieni siivousämpäri jemmaan seuraavaa puistoilukertaa silmälläpitäen..

** Pienistä lastausteknisistä haasteista johtuen kontin rakenteet oli siis jonnin verran nitkahtaneet, minkä johdosta tuuletusikkuna oli tosiaan sepposen selällään koko matkan Oulusta Kajjjaaniin. Ja samasta syystä putsaushommaa tosiaan sitten on riittänyt. Ristus sentään!

Share
Ladataan...

Ladataan...
87100 Kajaani

On muuten ollut tässä vähän kaikenlaista, mikä näin juhlallisesti intterin netissäkin kerrottakoon. Jossain mielenhäiriössä tämä alkuvuosi on taittunut jo lähes vappuun ja se öinen visioni kaupunkilaisten yhteisöllisestä olohuoneesta alkaa oikeasti olla totta. 

Aikamoista.

Moni asia on jo loksahtanut paikoilleen: on hankittu tapaturmavakuutusta, printteriä, käyntikortteja ja maksupääte. Kontin alkuperäistä toimituspäivää viivästytetty lumiteknisistä syistä, tuskailtu vapun juomatilausten kanssa (nii-in, pikkiriikkisen eri määrä menee nimittäin limukkaa, jos mittarissa on +2C tai +14C, +24C puhumattakaan..), pohdiskeltu kesän jäätelövalikoimaa ja suunniteltu sitä sun tätä.

Aloin ärsyttää itseänikin jatkuvalla pekkapoutamaisella lumiennusteella Facen ihmemaassa. Siksipä piti kuvailla muutama kesän tuleva hittituote ja tuutata ne someen. Joskopa se kesä tulisi sukkelammin lahjomalla kuin uhkailemalla? 

Viime viikko meni puutöiden merkeissä.

Haettiin Starkista 380 metriä tuollaista rimahommelia pääkaupunkiseudulta junalla Kainuuseen suhahtaneen talkooavun kanssa. Kun siis ajatuksena oli, että merikontin ulkomuotoon ja maisemaan sulautumiseen voisi helpoimmin vaikuttaa sillä, että rakentelisi sen ympärille sellaisen kevyen ritelikön. [On sana. On on. Ritelikköinensä hän raivoilee autotallissaan..]. Päivän jäätävin idea oli se, kun suostuteltiin puunmyyjäsetä apureineen katkomaan rimat ns. määrämittaan: haettiin siis kaatosateessa noin miljoona parimetristä rimanpätkää, kymmenien 5,7m pitkien rimojen sijaan.

Mikä olikin ihan kuningasjuttu pelkästään siksi, että meidän autotallissa verstaassa mahtui juuri ja juuri puuhailemaan noiden parin metrin pätkien kanssa. Kuusmetriset olisi jääneet isolta osalta ulos, vesi- ja räntäsateen armoille. [kuvasta nokkelimman bongaavat myös meidän tulevan ruokapöydän.. hyvin etenee sekin rojekti. Saatana.]

Lievästä skeptismistä huolimatta nuo riteliköt tuli isolta osalta valmiiksi - ja pääsiäisen levokkaat pyhät meidän perheessä meni petsihuuruissa samaisessa verstaassa himinöidessä. Kontin tulevassa sijoituspaikassa, eli tuossa Rantapuistossa on nimittäin viime vuosina tehty aika mittava maisemointi- ja kasvojenkohotusprojekti - ja nykyisten sillankaiteiden sävyyn halusin minäkin rimani mätsätä. Easier said than done, mutta lopulta samaisesta puukaupasta mukaan tarttui mustaa kalusteöljyä, ja sillä mentiin.

Yhdellä kerroksella saatiin juuri sellainen peittävyys, kuin toiveissa olikin. Elävä, mutta siisti. Ja sopivan musta.

Jos pitäisi arvata, niin monestiko veikkaisit mun ja apurini ruuvailleen sen ainoan meidän vastuullemme jätetyn seinämän?

Siippa kaikessa insinööriydessään toimi työnjohtajana kahden ensimmäisen seinäkkeen kohdalla, ja jossain mielenhäiriössä kuvitteli meidän osaavan hoitaa viimeisen ihan sillai itsenäisesti. Ahhhahhhahaha. Tuli polo lounastunnilleen juuri siinä vaiheessa, kun irroiteltiin ruuveja totaalisen vintturaan menneestä riteliköstä. Noin toisen kerran.

Nuo seinämät tosiaan peittävät sirpsakansinisen konttini taka- ja toisen sivuseinän. Sisäpuolelle tulee ehkä maitolasia muistuttava kalvo. DC-fiksillä. Ehkä. Wish me luck.

Strömsöilyn ohessa ehdittiin onneksi talkooavun kanssa vedellä myös viiniä useampi pullo ja pelata elämäni toinen Scrabble. Minkä voitin kuin Agricola konsanaan: sain vajaat sata pistettä tuosta tisuli-misata-ilta -kombosta. Ihammahtavaa! Vaikkakaan raati ei ollut sitten kuitenkaan ihan varma sanan tisuli löytymisestä mistään tunnetusta sanakirjasta...

Lisäksi voitaneen raportoida muista merkittävistä tapahtumista nyt tässä kaikki samalla kertaa. 

Sosiaalisessa mediassa on tullut kohistua lähinnä tästä pohjoisen kerrassaan vähälumisesta keväästä.. Pari viimeistä viikkoa sai kuitenkin aikaan pienimuotoisen sulamisihmeen, jota tosin ollaan erinäisissä kokoonpanoissa myös pyritty osaltamme vähän jeesaamaan.

Ylemmässä kuvassa hanki melko lailla tasan 2 viikkoa sitten. Alemmassa tunnin maanantaisen urakan päätteeksi. Sittemmin tällä viikolla ollaan saatu nuo penkit jo lähes kuivalle maalle, ja ikiroudasta kehittynyttä jäätikköäkin on jäljellä enää vain muutama hassu neliö. Mikä on tietyllä tapaa ihan jees, koska se konttikin tärähtää mestoille YLIHUOMENNA. Perketi!

Tänään havahduin aamulla siihen, että lähetti toi kotiovelle laatikollisen työessuja, jotka pontevasti toimitin painoon lähes samoin tein. Mental note to self: pitää alkaa pukeutua säällisemmin (tissiliivejä myöten) ja kammata myös naama heti aamusta. Saa muuten eräs allekirjoittanut yrittäjä jonkun valtakunnan karmein suohirviö -palkinnon meillä ravaavilta lähettifirmojen edustajilta.

Iltapäivällä tuonne meidän autotalliin verstaaseen varastotilaan puolestaan saapui 150 kg terassikalusteita. Sen verran on itsesuojeluvaistoa vielä jäljellä, etten ole tuota lavaa purkanut: toivon TODELLA, että laatikoissa on 12 kappaletta kauniisti kasattuja tuoleja. Eikä tuhatta mutteria, ruuvia ja vääntynyttä raudanpätkää. 

Koska ylihuomiselle tuohon kadunkulmaan odotellaan myös parisataa kiloa Ikean keittiökaluja, joista olisi tarkoitus askarrella-paskarrella erään kahvilakontin myyntitiskit.

Puuuuh.

Että sellaista täällä, viimeisen viikon aikana. Huomenna suhautamme Ouluun hakemaan kassa- ja kahvikonetta sekä hajanaista määrää Granitin vinkeitä sisustusjuttuja. Viikonloppuna talkooporukka saapuu iloksemme noilta samaisilta kotikonnuilta, minkä lisäksi lyödään tulille markkinointihenkinen Vaekea <3 Kontti pop up -brunssi erääseen paikalliseen kauppakeskukseen. Ihan vaan, ettei pääsisi leposyke laskemaan alle sataan. 

Ja tosiaan, vappuviikonloppuna se sitten alkaa. Rakkauden ja kahvin kesä 2017.

Stay tuned siis. Ja tuu kahaville, jos Kajjjaanissa liikut.

=============

Konttisaagan aiemmat osat täällä:

osa 1osa 2osa 3, osa 4

Share

Ladataan...
87100 Kajaani

Konttikahvilani paikka toissapäivänä.

Konttikahvilani paikka tänään. Ulkona rapsakka -6C.

Suunniteltuun toimituspäivään 6 vrk, joista kolme on kuulemma pääsiäisen pyhiä. Ja needless to say, että nuo lumen alle edelleen hautautuneet penkit pitäisi siis saada siirrettyä pois tieltä ennen kuin parituhatta kiloa merikonttia täräytetään tuohon paikalleen!

Fuuuuuuuuuuuuck. FakFAKfakFAKfaketi FAK. Saatana.

Nimimerkillä ilmeisen huonot suhteet yläkertaan, kun tää lumipyry ja yöpakkaset vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuuuuuu.

Share
Ladataan...

Pages