Ladataan...

AJATUKSIA TÄNÄÄN. Joskus on sellaisia hetkiä, että tuntuu, kuin pää paisuisi kaikenlaisista ajatuksista ja ideoista, mihinkään ei saa oikein kunnolla tartuttua ja pelkää, että suurin osa kaikesta siitä valtavasta inspiraatiotulvasta valuu hukkaan. Mitä minä nyt sitten mietin?

  • Pojalle pitäisi hakea kirjastosta pino lastenkirjoja iltasatulukemiseksi. Omat kirjat on niin moneen kertaan luettuja, että vaikka poika niitä edelleen jaksaisikin kuunnella, äiti ei enää jaksa lukea niitä... Seitsemän kertaa Nalle Puhin lettukestejä riittää muistamaan koko sadun alusta loppuun saakka liiankin hyvin, ja haluaisin kuitenkin iltasatuhetken olevan miellyttävä ja kiva kokemus meille molemmille.
  • Haluaisin viedä järjestelmällisyyteni uudelle tasolle; pyhittää kauppapäivän jälkeen oman aikansa kasvisten viipaloimiseen ja säilömiseen järkevästi jääkaappiin, mistä niitä on sitten helppo heitellä salaatteihin ja ruokiin mukaan; aikaa ja vaivaa säästyy, ja kynnys tuoreen ruoan syömiseen laskee jälleen entisestään. Pitäisi vaan hommata kunnolliset, oikean muotoiset ja tiiviit, purkit ruoille. Inspiraation tähän touhuun sain Way to Better -blogista.
  • Haluaisin ylipäätään pistää ruokavalioni taas oikein kunnolla kuntoon. Olen tehnyt jo jotain listoja, mitä pitäisi syödä paljon ja mitä vähän vähemmän, mutta jotenkin aina se todellinen lähtölaukaus hommalle uupuu. Ne lopulliset kaappien rankkaamiset, kaupassakäynnit, ruokasuunnitelmat ja reseptien valitseminen etukäteen. Niille pitäisi vielä löytää se sysäävä tekijä ja aika.
  • Aamurutiinit ja valmistelut pitäisi taas ottaa kunnolla käyttöön. En vihaa ehkä mitään niin paljoa kuin sitä, että aamuksi ei ole laitettu mitään kunnolla valmiiksi ja aika menee ihan turhanpäiväiseen "ainiin, eikun, voihitsi, vielä se" -tyyppiseen jahkailuun.
  • Pääsiäismunat pitäisi maalata ja pajunoksat etsiä. Muutenkin haluaisin kovasti laittaa pääsiäistä. 2 kananmunaa olen sentään maalaamista varten jo tyhjentänyt, mutta loppuprojekti odottaa vielä tekijäänsä.
  • Liikuntapäiväkirjasta löysin ihanan idean superkivaan keittiöntauluun. Joku tällainenkin olisi tosi kiva toteuttaa itse!
  • Puurot. Kyllä, puurot pyörii mielessä. Ne on nyt sellainen trendiruoka, että haluaisin ehkä itsekin kokeilla, josko minäkin kuitenkin, oikealla miksauksella, voisin tykätäkin puurosta. Olisi kiva, kun olisi joku helppo ja nopea, mutta samalla terveellinen ja maistuva, aamiainen. Inhottavaa kärsiä aina hirveästä nälästä juuri ennen lounastaukoa, kun ei ole aamulla syönyt mitään. Jotenkin se minun jugurtti+marjat+pähkinät+hedelmät -mix on myös jäänyt...

Oivoi, ylipäätään pitäisi ottaa vähän sellainen skarpimpi ote taas asioihin! Niistä meinaa aina silloin tällöin luistaa, ja kun sitten on päästänyt asiat sille mallille, että kaikki on vähän vinksallaan, muistaa äärimmäisen selkeästi, miksi niin ei pidä antaa tapahtua!

 

Skarpimpaa päivää kaikille!

Share

Ladataan...

Aloitin viikko sitten 90 päivän ostoslakon ja suuren kiinnostuksen innoittamana ajattelin koota hieman ensimmäisen viikon aatoksia teillekin luettavaksi ja pohdittavaksi.

Miten oma ajatusmalli ja käyttäytymiseni on muuttunut lakon myötä?
  • Mietin tarkkaan, mitä aion ostaa, ja perustelen ostokseni alusta loppuun saakka itselleni. Esimerkiksi ostaessani kaksi 30 kananmunan kennoa hintaan 7 euroa, perustelin ostokseni sillä, että haluan tukea paikallista pienyrittäjää, jolta kananmunat tulevat (työpaikallani on ollut tapana jo pitkään tilata kyseiseltä toimittajalta kananmunat kaikille halukkaille, nimenomaan paikallisen pienyrittäjän tukemiseksi), hinta on verraten edullinen, 3,5€/30 munaa - edullisempia munia saa hakea silmä tarkkana tarjouksista, eikä aina siltikään onnista, ja lisäksi kananmunat ovat vapaiden kanojen munia, mitä ruokitaan normaalin ruoan lisäksi mm. pellavansiemenöljyllä: munat siis ovat omega3-pitoisempia kuin monet muut munat. Nämä nimenomaiset munat myös tulevat meille täysin tuoreina ja säilyvät jopa useamman kuukauden erinomaisina. Meillä kananmunia käytetään paljon, joten hävikkiä ei näistä ole ikinä tullut.
  • Mietin, mikä todella on välttämätöntä ostaa, ja minkä voi esimerkiksi tehdä itse tai korvata jollain muulla. Kirjoitin ostoslistaani "ilmanraikastin", koska kissataloudessa sille olisi tosiaan käyttöä esimerkiksi wc:ssä (kissanhiekkalaatikkomme sijaitsee siellä). Heti kirjoitettuani tuon sanan, aloin miettiä, voisikohan sellaisen toteuttaakin jollain tapaa itse, ekologisemmin ja taloudellisemmin. Pieni googlaus ja kas, minulla onkin liuta ideoita oman kotitekoisen ilmanraikastimen tekoon - ja noin sata muuta tapaa käyttää ruokasoodaa. ;)
  • Käytän luovuuttani. Kaikkia asioita ei oikeasti tarvitse omistaa tai ostaa itse. Vähän mielikuvitusta, kekseliäisyyttä ja lähipiiriään hyödyntämällä voi säästää sievoisia summia. Juoksuharrastustani varten en aio ostaa itselleni juoksutakkia lakon aikana, koska voin lainata sellaista juoksukaverini tyttäreltä (onni on samankokoiset tuttavat!); hän ilmoitti minulle heti alkuun, ettei ole mitään järkeä alkaa tässä vaiheessa laittaa rahojaan takkiin, joka edullisimmillaankin maksaa useita kymppejä, kun heillä roikkuu naulakossa liuta minulle sopivia vaatekappaleita, mitä ei kaikkia edes käytetä lainkaan. Ylipäätään vaatevaihto on paras keksintö ikinä; me harrastamme nuoremman siskoni kanssa tätä jatkuvasti. Molemmat käyvät kahmimasta toistensa vaatekaapista sellaiset vaatekappaleet, joita haluaa itse käyttää ja näin molemmilla on taas hetken ihan uudistunut vaatevarasto ilman, että eurokaan on liikkunut.
  • Pidän kynnyksen kaupassakäyntiin riittävän korkeana. Ei mitään pikapyrähdyksiä kaupassa jonkun yhden ei-niin-välttämättömän asian vuoksi. Yhden päivän pärjää kyllä ilman maitoakin - sitä ei kannata kipaista pika pikaa R-kioskilta ja maksaa litrasta enemmän kuin Lidlissä kahdesta litrasta, jos seuraavana päivänä on joka tapauksessa menossa sinne Lidliin. Lounastauolla ei kannata kipaista Siwaan ostamaan joku superedullinen valmisateria vain, koska ei aamulla jaksanut pilkkoa vähän vihanneksia salaattiin. Ei ole suurista uhrauksista kyse.

Mitä ajatuksia nämä herättivät teissä? Minkälaisia ajatuksia teillä itsellänne on kuluttamisesta, säästämisestä, materiasta yms?

 

Share

Ladataan...

PIENEN PIENI VETURI... Ei kai sentään, vaikka se pojun yksi lempilauluista onkin. Räpsin huvikseen aamulla muutaman kuvan aamutoimien lomassa. Sellaista ihan perinteistä arkea ja aamua meillä.

Olen mennyt vähän ylikierroksilla tässä jonkun aikaa, enkä ole oikein malttanut kunnolla rauhoittua, pysähtyä ja levähtää - ja se kostautuu. Sunnuntai-maanantai välisenä yönä ei nukuttu pojan kanssa melkein silmäystäkään; hänellä alkoi ihan mahdoton yskä ja sitä yskimistä sitten riitti koko yöksi. Mikään ei auttanut ja huolimaton äiti läikytti vielä vettä pyjamallekin -ei maistunut vesikään sen jälkeen. Maanantaina alkoi sitten migreeni. Olen sairastanut migreeniä jo vuosia, mutta nyt on alkanut oireidenkirjo muuttua. Kohtaukset on aika pelottavia ja vievät toimintakyvyn koko kropasta. Onneksi tämä kohtaus meni ohi lopulta yön aikana; joskus se alkaa pienellä normaalilla päänsäryllä, muuttuu puutumis- ja pistelyoireiksi, ja jatkuu seuraavana päivänä vielä varsinaisella jymyjysärillä. Onneksi nyt selvittiin taas vähän vähemmällä.

Lisäksi pojalla on meneillään taas uusi vaihe. Tuon ikäisillä on käsillä aina joku "vaihe". Nyt ollaan siinä vaiheessa, että hän on alkanut tiedostaa, mikä on hänen omaansa ja että kaikilla lapsilla on omat äidit ja isät ja mummut ja tädit ja mitä näitä nyt on."Tämä on minun äitini!" on lause, joka kajahtaa ilmoille heti, jos muita (etenkin lapsia) on paikalla, ettei vaan kukaan erehdy luulemaan omakseen hänen omaansa. Lisäksi hän on hyvin herkillä nyt. Liekö johtuu tuosta nimenomaisesta vaiheesta vai mistä, mutta syli ja läheisyys ovat nyt äärettömän tärkeitä, enemmän kuin koskaan ennen, ja itku ja loukkaantuminenkin nousevat pintaan aiempaa herkemmin.

Tämä vaihe on myös äärettömän paljon hitaampi kuin aiempi "EI!!!" -vaihe, tai omatahto -vaihe. Siitäpä syystä en ole tainnut reiluun viikkoon päästä kertaakaan töihin normaaliin seitsemän aikaan, vaan aamut venyy ja ovat hidastempoisia. Eikä se haittaa, lapsen tahtiinhan tässä elellään, ja on varmaan minullekin ihan hyvä välillä rauhoittaa aamuja. Tänä aamuna käytimme esimerkiksi kaksikymmentä minuuttia siihen, että istuin lattialla risti-istunnassa poika tiukasti sylissäni ja keinuttelin häntä siinä edestakaisin. Rauhoittaa kummasti mieltä, äidin ja pojan.

Onneksi minulla on liukuva työaika, eihän tällaiset aamut minuuttiaikatauluun sopisi mitenkään.

Jotta aamut sujuisivat edes jotakuinkin jouhevasti ja kaikkeen mahdolliseen on jätetty pelivaraa, teen mahdollisimman paljon ennakkovalmisteluja illalla. Vaatteet, eväät, laukut... Lataan kahvinkeittimenkin illalla jo valmiiksi - juuri sopivasti, että saan aamutoimien yhteydessä hörpittyä parhaimmillaan jopa kaksi tuommoista Iittalan jättikupillista (vetoisuus 0,4 litraa!) maidon kera. Tuo kuppi on isoisäni peruja ja käytössäni päivittäin riittävän suuren kokonsa vuoksi. Haaveilen sellaisista jättimäisistä lattekupeista, sellaisista laakeista pyöreän mallisista. Sellainen tosin veisi niin paljon tilaa, ettei se mahtuisi tuohon lavuaarin reunalle mitenkään päin. Eikä se taida ihan ostoslakkoni poikkeuslupiinkaan kuulua...Niin että mistäs sinä haaveilet - minä haaveilen vielä isommista aamukahvimukeista.

Kaikkien uusien ihonhoitotoimenpiteideni ansiosta olen alkanut saada ihoa aika hyvään kondikseen sen suhteen, että se on tasaisempi ja siinä on vähemmän epäpuhtauksia. Nyt olen tosin saanut jo uuden harmin aiheen ihooni ja yleisilmeeseen liittyen; näytän hirvittävän vanhalta ja harmaalta! En tiedä, jothuuko esimerkiksi tämän aamuinen valju lookini väsymyksestä vai olenko tosiaan jo niin rupsahtanut (ikää kuitenkin jo huikeat 25v!), mutta jos jollain on vinkkiä ilmeen raikastamiseen, niin please, help me!

Väsynyt äiti täällä moi.

Sellaisia mietteitä tältä aamulta. Mitä teille kuuluu?

Share

Pages