Rasistit, jotka vihaavat naisia

Muistatko vielä viimesyksyisen #GamerGate -kohun? Lyhyt kertaus: pelialalla työskentelevät naiset alkoivat saada raiskaus- ja tappouhkauksia, koska onnistuivat monipuolistamaan pelialaa ja vieläpä melko menestyksekkäästi. Vihapostit äityivät niin raskaiksi, että naiset joutuivat jättämään kotejaan.

 

Vihapostia lähetetään, kun halutaan hiljentää henkilö, jonka kanssa ollaan eri mieltä. Uhkailijat eivät halua keskustella, vaan säilyttää vallitsevat valtarakenteet, jotka yleensä toimivat heidän omaksi edukseen. Gamergaten tapauksessa vihapostin lähettäjinä olivat miehet, jotka halusivat pitää pelialan omana temmellyskenttänään ja osoittaa naisille, että heidän yhteiskunnallinen paikkansa on aivan muualla kuin pelimaailmassa. Ämmät hiljaa ja pois meidän tontilta, oli viesti.

 

Suomessa ei ole tavatonta, että maahanmuutto-, pakolais- ja rasismikysymyksiin keskittyneet ihmiset saavat vihapostia. Viime hallituksen maahanmuuttoministeri Astrid Thorsiin kohdistuneet uhkailut olivat jopa niin rajuja, että johtivat lopulta ehdolliseen vankeustuomioon ja sakkoihin. Myös Itä-Suomen yliopiston rasismi- ja monikulttuurisuustutkijat ovat saaneet nimettömiä uhkauskirjeitä, jonka vuoksi osa tutkijoista on vetäytynyt julkisuudesta – juuri kuten uhkailijat halusivat. Afgaanisyntyinen kansanedustaja Nasima Razmyar puolestaan on kertonut saavansa vihapostia etenkin silloin, kun on käsitellyt julkisesti maahanmuuttoa koskevia kysymyksia.

 

Omassa sarjassaan painivat uhkauspostit, joissa toivotaan suvakkinaisten kokevan maahanmuuton seuraukset omissa nahoissaan. Esimerkiksi Lahdessa 3.10. järjestetyn Rajat kiinni! -mielenosoituksen seinältä oli luettavissa teksti jossa toivottiin, että mielenosoittajien agendaa omalla nimellään kritisoinut “suvakkinainen” raiskattaisiin ja hakattaisiin “jihadistien toimesta”. Osuisipahan monikulttuuri omaan nilkkaan, kuten Jussi Halla-aho veisteli blogissaan jo vuonna 2006 toivoessaan vihervasemmistolaisten naisten joutuvan raiskaajien kynsiin. Halla-ahon teksti lieneekin toiminut jonkin sortin alkusysäyksenä täysin käsittämättömille raiskaustoivotuksille, joita netti on tätä nykyä pullollaan. En tiedä kumpi on pahempaa: mustamaalata tietty ihmisjoukko raiskareiksi vai toivoa tietylle ihmisjoukolle raiskatuksi tulemista.

 

Pakolaiskriisi on ajautunut tilanteeseen, jossa naisia kehotetaan peittämään kaula-aukot ja koululaisille puuhataan saattueita koulumatkoille. Yleisesti pelätään seksuaalirikoksia ja väkivaltaa, mutta pelot on tuulesta temmattu. Näin sanovat sekä vastaanottokeskusten, asukasyhdistysten että poliisin edustajat. Ja mikäli rikoksia halutaan kategorisoida, eivät tilastojen kärkipäässä itse asiassa komeilekaan maahanmuuttajat, vaan nuoret miehet syntyperään tai rotuun katsomatta. Tästä huolimatta maahanmuuttoa vastustavat äänenpainot toistavat kerta toisensa jälkeen, kuinka etenkin naisia (paitsi niitä vihervasemmistolaisia) tulisi suojella maahanmuuton seurauksilta.

 

Mutta oletko kuullut yhdenkään “maahanmuuttokriitikon” puolustavan naisten oikeuksia, jos samalla ei ole ollut mahdollista polkea pakolaisten tai maahanmuuttajien oikeuksia? Naisten oikeudet ovat rasisteille keppihevonen. Niin ei saisi olla. Eivätkä pakolaiskriisiin kohdistuvat huolet ja pelot saisi toimia lyömäaseena, jolla oikeutetaan naisiin kohdistuva uhkailu. Raiskaus on sukupuolittunutta, ei rodullista väkivaltaa. “Itse en pelkää pakolaisia, vaan rasismia ja ksenofobiaa, jotka kaventavat myös minun hengitystilaani”, kirjoittaa Tulvan päätoimittaja Terhi Toppala. En voisi olla enempää samaa mieltä.