Pääsykoevinkit – näillä opiskelemaan psykologiaa pt. 2: tilastotiede

Innostus bloggailuun jatkuu uusien tekstien myötä! Toisaalta olen jo noin viikon ollut hieman flunssaisenkin, joten blogin kirjoittaminen on ollut mitä mainioin harrastus, kun keskikesällä (mikä kesä?) nenä vuotaa ja kurkku tuntuu aralta kuin raastinrauta.

Tänään kuitenkin luvassa pääsykoevinkkejä tilastotieteen osuuteen Helsinki-Tampere-Turku -kokeessa. Toki seuraavan kevään pääsykoevaatimuksia ei ole vielä julkistettu enkä täten voi luvata, että esimerkiksi valintakoeyhteistyö jatkuu tai että koe jatkaa olemassaoloaan samalla tyylillä, mutta esitän silti omat, käyttämäni vinkit psykan pääsykokeeseen.

Tämä postauksen kuvissa ihana Fäbodan ranta Pietarsaaressa, jossa kävimme viikonloppuna.

Miten opiskelin tilastotiedettä?

Kuten jo mainitsin, pohjani tilastoon oli melko hyvä edellisen pääsykoekerran (kevät 2016) ja yliopistossa opiskelun jäljiltä. Osallistuin koti-valmennuskurssille tilastotieteen sekä artikkelien osalta ja eniten kursseista koin itselleni hyötyä siltikin tilastotieteen osalta ja etenkin vanhojen pääsykokeiden tehtävien osalta koko 2000-luvulta. Lisäksi pakettiin kuului tiivistelmä tilastotieteen kirjasta, kirjan tehtävien ratkaisut, lisätehtäviä ja niiden ratkaisut.

Uskonkin, että viime vuonna ongelmani oli siinä, etten juuri laskenut vanhoja valintakoetehtäviä (osaksi niiden puutteen takia, netistä tosiaan löytyy aika rajallinen valikoima viimeisiä kokeita, tässä linkki) ja näin saanut riittävästi kokemusta soveltavista tehtävistä. Kirjan tehtävien eikä lisämateriaalinkaan avulla ei mielestäni saa oikeaa kuvaa valintakoetehtävistä. Lisämateriaali on tietysti lähellä todellisuutta, sillä tehtävät ovat vanhoja valintakoetehtäviä, mutta mielestäni monet niistä ovat nykyisiä huomattavasti helpompia.

Viime vuonna en myöskään käyttänyt nelilaskinta vaan tavallista funktiolaskinta, mutta en käyttänyt laskemista helpottavia toimintoja juurikaan, esimerkiksi luvun kertomaa tai binomikerrointa vaan laskin pidemmän kautta käsin. Kuitenkaan tämä ei ole suositeltava ratkaisu, sillä nelilaskimen käyttö vaatii harjoittelua ja rutiinia, aivan kuten tilastotiedekin. Tänä keväänä onneksi hankin nelilaskimen ja tähän ratkaisuun en voi olla kuin tyytyväinen (sitä paitsi nelilaskimet ovat tyypillisesti vain noin viiden euron luokkaa). Erityisesti nelilaskimen muistitoimintoja on syytä harjoitella – tällä voi kokeessa päästä hieman helpomalla pitkien laskujen kanssa. Kokemusteni perusteella nelilaskimen hankinta on aivan yhtä tärkeä kuin itse pääsykoekirjan. Älkää siis tehkö kuin minä viime vuonna ja ajatelko, että se on se ja sama laskeeko neli- vai funktiolaskimella, sillä se ei ole! :)

Tilaston harjoittelun aloitin ensin lukemalla kirjaa läpi ja tekemällä helppoja tehtäviä, jonkin verran luin myös Jyväskylän kirjaa. Kirjan tehtäviä laskin kunnes osasin jälleen kaavat ja kirjan tehtävät, kunnes siirryin valmennuskurssin omiin tehtäviin ja ratkoin niitä samalla tavalla. Vähitellen siirryin vaikeampiin tehtäviin, lisämateriaaliin ja vanhoihin valintakokeisiin. Näitä sitten ratkoin useimmiten periaatteella yksi vanha valintakoe päivässä ennen artikkeleiden julkaisua. Artikkeleiden julkaisun jälkeenkin toki laskin tilastoa, välillä jopa sen yhden kokeen päivässä tai sitten vain ennalta merkitsemiäni, mielestäni vaikeita laskuja. Treenasin tietysti myös logiikkaa, etenkin kokeen lähestyessä.

En osaa sanoa kuinka monta kertaa laskin vanhat pääsykoetehtävät uudelleen läpi, aika monta. Suositukseni on kuitenkin käydä niistä jokaikinen (muutaman, kertakaikkiaan ylitsepääsemättömän laskun voi jättää laskematta kuten minä tein) niin monta kertaa läpi, kunnes osaat ne aidosti laskea. Toki neuvossani on selkeä ristiriita: osata aidosti ja käydä niin monta kertaa läpi kunnes osaa. Usein muutaman kerran jälkeen laskut alkaa muistaa ulkoa, jolloin kyseessä ei olekaan aito oppiminen, aito laskuperiaatteen sisäistäminen. Täten suosittelenkin ajallisesti pitkää kevättä tilaston parissa, jolloin ehdit laskea laskut useampaan otteeseen niin, että saman laskun uudelleenlaskemisen välinen aika alkaa olla sen verran pitkä, ettei ratkaisua muista pelkästään ulkoa.

Toki kaikkien käytettävissä oleva aika ja pohjataidot ovat erilaiset, jolloin itselleni sopivin tapa ei välttämättä olekaan enää sopivin jollekin toiselle. Tämä on kuitenkin varmaa: tilaston osuus vaatii vahvaa rutiinia ja soveltamista. Rutiini muodostuu, kun jankkaat tilaston kanssa päivästä toiseen laskien ja lukien, jolloin kaavat muistuvat mieleen kuin apteekin hyllyltä ja osaat esimerkiksi eri testien taustaoletukset ja tunnistat milloin kutakin käytetään. Tämä ei kuitenkaan riitä kokeessa pärjäämiseen vaan pitää myös pystyä soveltamaan opittua tietoa. Soveltaminen vahvistuu, kun laskee vaativampia kuin kirjan tehtäviä eli esimerkiksi vanhoja pääsykoetehtäviä, jolloin oppii näkemään uusia sovellusaloja kirjan perustekniikoille, oppii uutta ja looginen päättely vahvistuu.

Tässä kohtaa haluan vielä painottaa tilaston tärkeyttä: vaikka artikkelit julkaistaan usein siinä huhtikuun alussa ja siinä vaiheessa ne tuntuvat tärkeimmiltä, sillä aikaa on enää hyvin rajallisesti ja uutta opiskeltavaa materiaalia huima määrä, älkää unohtako tilastotieteen tärkeyttä! Tänä vuonna tilaston tärkeys korostui taas: pääsykokeessa painotettiin tilastoa artikkeleiden kustannuksella. Joten, varatkaa lukuaikatauluunne aikaa myös tilastotieteelle ja vanhoille pääsykokeille! Kun tilastotieteen pohja on hyvä ja vakaa, pystyy artikkeleihin käyttämään enemmän aikaa, ja tilastotieteessä keskittymään vain taitojen säilyttämiseen ja kaikkein vaativimpiin tehtäviin.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille, toivottavasti pääsykokeet eivät paina mieltä, toki toivon, että saitte edes jotain vinkkejä tästä! :)

Emmi