Ladataan...
Eva Lindman

 

Kuvia eiliseltä Majdal vierailultamme.

 

Viime Viikolla meillä oli Stockalla Hullut Päivät joka todella vei minulta kaikki mehut. Lauantaina kun työviikko päättyi olin niin hajalla kaikesta hulinasta, että oli pakko päästä johonki pikaisesti rauhoittumaan. Niinpä päätettiin Tinjan kanssa lähteä päivän roadtripille meidän mökille Majdalin, missä muutenkin tulee vierailtua aivan liian harvoin. Majdal on aivan keskellä ei mitään, mikä tekee paikasta ihanan rauhallisen ja hiljaisen. Mökkiä ympäröi pellot ja metsä. Merelle ja järville on pieni kävelymatka. Tiellä jonka varella mökki sijaitsee ajaa valehtelematta ehkä yksi auto päivässä. Hullujen Päivien ihmispaljouden, tavaran määrän ja metelin jälkeen oli ihanaa viettää päivä keskellä ei mitään kuuntelemassa avaraa hiljaisuutta.

Rakastuin myös meidän mökkiin ihan uudella tavalla vierailumme aikana. Mökki kuuluu meidän isän perheelle ja vierailimme siellä aika paljon lapsena kun isän vanhemmat viettivät siellä joka vuosi lähes koko kesän. Mökkeily kuitenkin väheni huomattavasti teini iässä ja putosi lukuun, ehkä kerran vuodessa niihin aikoihin kun mummuni sairastui Alzheimeriin. Tämä taas johti siihen että isovanhemmat eivät enään samalla tavalla pystyneet vierailemaan mökillä ja se pääsi aika hurjaan kuntoon. Viime kesänä meidän rakas mummu nukkui pois ja silloin vanhempani tajusivat että nyt pitää ruveta tekemään päätöksiä mökin suhteen. Mökkiä on siitä lähtien siivottu ja kunnostettu ahkerasti takaisin elämään. Nyt mökki on jo paljon paremmassa kunnossa ja jotenkin taas elossa. Vierailun aikana tuli ihan hurjasti flashbackeja lapsuudesta ja ihania muistoja etenkin mummusta, joka oli luonteeltaan hyvin samanlainen kuin minä. Mummuni opetti minulle paljon ja koen, että hänen elämän opit ja asenne ovat juurtuneet myös minun ajatusmaailmaani.

 

Share

Ladataan...
Eva Lindman

 

Meikäläinen ja ranskanbulldoggi Wesley + yks lounas.

 

Muutaman räpsy tältä päivältä! Teen tällä viikolla aamuvuoroja joten pääsin mukavan aikaisin töistä. En todellakaan ole mikään aamuihminen vaikka olen pariin otteeseen jopa yrittänyt muuttua sellaiseksi, joten aikaiset aamut tuovat kyllä haasteensa...Tänään en kuitenkaan suunnannut töiden jälkeen päiväunille, niin kuin valitettavan usein käy, vaan lähdin pitkälle kävelylenkille rantaan Lindan ja hänen pikku perheensä kanssa. Kuvissa esiintyvä Lindan ja Jorin ranskis Wesley on kyllä mun ehdoton suosikki hauva. Kaveri on niin leppoisa ja höpsö, että joka kerta kun vietän sen kanssa aikaa tekisi mieli hankkia oma koira. Oon kuitenkin niin satunnaisesti kotona ja reissaan paljon, joten pelkään etten pystyisi viettämään sen kanssa tarpeeksi aikaa. Ehkä vielä joku päivä hankin oman koiran mutta toistaiseksi Wesley lainakoirana saa riittää. Lounas syötiin Carusellissa, mikä on molempien vanha kestosuosikki. Paikka on koiraystävällinen, henkilökunta on mukavaa ja heidän valikoima ei kyllä petä koskaan. Paikkaan liittyy myös paljon ihania muistoja, koska vierailtiin siellä usein perheen kanssa lapsena.

 

 

 

 

Share

Ladataan...
Eva Lindman

 

Viikonloppuna käytiin Gretankaa hengähtämässä lähimetsässä.

 

Kuvia viikonlopulta kun käytiin Gretankaa happihyppelyllä lähimetsässä. Happihyppelyistä puheen olleen, saatiin vihdoin parin kaverin kanssa aikataulut yhteen syksyn vaellus reissua varten. Vaellus kohde ja ajankohta on muuttunut matkan varrella muutamankin kerran, mutta nyt ollaan vihdoin päätetty milloin mennään ja mihin, voiton vei Islanti. Islannissa olen halunut käydä jo pidemmän aikaa ja olen kuullut maasta paljon hyvää, etenkin vaellus ja road trip mielessä. Viimisen viikon olen kahlannut blogeja läpi ja ihaillut upeita kuvia Instagramissa. Oon nähnyt niin mahtavia kuvia paikasta etten malta odottaa live näkymää! Jos joku teistä on käynnyt Islannissa niin matka vinkit ovat todella tervetulleita. 

 

 

 

 

Share

Ladataan...
Eva Lindman

 

 

Hiiohoj! Tässä teille sopivasti alkavalle viikolle uusi pesunkestävä lounas vinkki! Vespan vanhoissa tiloissa Espan puiston kulmalla sijaitsee uusi suosikki Säm. Hyvää aasialaista ruokaa, viihtyisästi sisustetussa mestassa ja mukavaa palvelua. Lounas aikaan heiltä löytyy lounaslista jossa lähes kaikki annokset ovat noin kympin paikkeilla. Söin Ramen keiton, joka oli ihan super hyvä, ehkä jopa paras Ramen mitä olen koskaan syönyt. Täydellisen ruokaisa ja sopivan tulinen. Varmistin että Ramen löytyy heidän jokaiselta lounas listaltaan mutta täytteet saattavat vaihdella päivästä toiseen. Tätä mestaa kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa! 

 

 

Share

Ladataan...
Eva Lindman

 

 

Superit kelit ollut viimeisen viikon aikana ja napattiin nämä kuvat alkuviikosta kun vietettiin vapaapäivää Petran kanssa.

Petran blogiin pääsette tästä.

 

Eilen oli aika mielenkiintoinen ilta/yö tai aamu, miten sen nyt ottaa. Töiden jälkeen päätettiin Tinjan kanssa, että haetaan Pizzat ja otetaan pullo viiniä niiden kanssa. Päätettiin hakea pizzat Alfonsista ja käpsin sinne suoraan töistä ja olin paikalla ennen Tinjaa. Marssin vain sisään popit korvilla ja istuin alas tiskin ääreen ja rupesin selaamaan ruokalistaa. Huomasin kyllä, että ravintolassa oli tosi kotoisa fiilis ja kaikki oli super ystävällisiä ja puheliaalla tuulella mutta en miettinyt asiaa yhtään sen enempää. Meni hetki, kunnes joku kysyi minulta, että olenko samaa seuruetta. Selvisi että ravintolassa oli yksityistilaisuus ja ovella oli, vaikka kuinka iso kyltti asiasta jonka olin ajatuksissani missannut. Hävetti todella paljon mutta saimme kuitenkin ottaa pizzat mukaan ja oli muuten super hyvää niin kuin aina. Myöhemmin illalla lähdimme vielä ulos parin kaverin kanssa ja saimme super hyvän ajatuksen pilkun tienoilla. Päätettiin mennä kaupan kautta mun luokse leipomaan Bostonkakku?! No me ihan oikeasti leivottiin (minä ja Harry, kiitos vaan muille avusta) kakku alusta loppuun ja syötiin sitä tyytyväisenä viiden aikaan aamuyöstä. Aamulla oli vähän hämmentynyt fiilis mutta hymy tuli naamalle, kun näin kakun jämät pöydällä. Nyt kaikki tietää mitä olen tänään syönyt...

 

 

Share

Ladataan...
Eva Lindman

 

Kuvia serkkuni Susannan rippijuhlista.

 

Viime viikonloppu meni aika pitkälti perheen kanssa. Lauantaina juhlittiin yömyöhään serkkuni Susannan rippijuhlia Mankkaalla ja sunnuntaina kävin Kauniaisissa katsomassa toisen serkun lätkämatsia. Meillä on tosi tiivis suku ja ollaan aina vietetty paljon aikaa yhdessä mikä on mielestäni ihan super ihanaa. Kesät ollaan kasvettu yhdessä saaristossa ja meitä on niin monta serkkusta, että tuntuu siltä, että joka kuussa on jotkut kissanristiäiset, milloin kokoonnutaan ties, minne. Susanna on ainoa tyttöserkkuni, mikä on tosi kivaa vaihtelua, kun tulee naisvaltaisesta perheestä. 

 

 

 

 

Share

Ladataan...
Eva Lindman

 

 

 

Ajattelin että aloitan kirjoittamalla mitä mulle oikeasti kuuluu. En lähestulkoon koko kesänä päivittänyt edellistä blogiani koska halusin keskittyä ihan muihin asioihin ja pohdiskella mikä mulle oikeasti on tärkeätä juuri nyt. Viime helmikuussa erosin reilun kahdeksan vuoden mittaisesta parisuhteesta. Jokainen joka on joskus eronnut pidemmästä suhteesta tietää miltä se tuntuu. Kevät meni aivan sumussa, epätoivoisesti paloja kooten. Voin vaan totea, että on muuten elämäni suurin palapeli eikä se välttämättä koskaan tule edes täysin valmiiksi, mutta ei sen kuulukaan tulla. Kolhujen kanssa oppii elämään ja virheistänsä oppii, kunhan ensin hyväksyy ne. 

Kevät vaihtui kesäksi ja energiatasot nousivat. Oikeastaan mulla on ollut aivan ikimuistoinen kesä, ainakin hyvin erilainen kuin mihin olen tottunut. Olen viettänyt enemmän aikaa perheeni ja ystävieni kanssa kuin koskaan aikaisemmin ja olen saanut tutustua aivan upeisiin uusiin ihmisiin. Mulla on aivan mielettömiä tyyppejä mun ympärillä, enkä tiedä miten selviäisin kaikesta ilman teitä. Olen teistä kaikista ihan super kiitollinen. Loppukesästä saimme exäni kanssa asuntomme vihdoin myytyä ja noin reilu viikko sitten muutin ensimmäistä kertaa elämässäni ihan omille. Asunto johon sattumien summasta ja hyvän ystävän avulla muutin, tuntuu nyt jo enemmän kodilta kuin edellinen asunto jossa ehdin asua onnellisena hyvin lyhyen hetken. 

Nyt jos multa kysytään mitä kuuluu, pystyn rehellisesti vastaamaan koko sydämeni pohjasta, että kuuluu todella hyvää. Varmaan jokainen mulle läheinen ihminen sanoi mulle keväällä niinkin kliseisen lauseen kuin "Aika parantaa haavat” mikä silloin kun sen kuuli, laukaisi lähes aina epätoivoisen pelkotilan. Kauan tässä oikein menee, että saan normaalin olotilani takaisin? Totuus on, että en tule koskaan olemaan se sama ihminen, kun olin ennen eroa. Olen kasvanut, vahvistunut ja muuttunut jopa niin lujaa vauhtia, että olen itsekin yllättynyt ja h*lvetin ylpeä. Laiffi voittaa! 

 

 

Share

Ladataan...
Eva Lindman

 

 

Elämä on tarjonnut minulle lähiaikoina aikamoisia käännöksiä joten ajattelin että miksi en tekisi muutosta myös bloggaamiseni suhteen. Päätin siis aloittaa koko homman ihan alusta uudessa osoitteessa. Vanhan blogini aijon kuitenkin säilyttää itseni ja ehkä vähän muidenkin takia. Jos haluatte käydä vilkaisemassa mikä tyyppi olen, niin vanhaan blogiini pääsette tästä linkistä. Toivottavasti mahdollisimman moni vanha lukija löytää tänne ja jos olet uusi, tervetuloa!

 

 

Share