Olemme etsineet kotia aktiivisesti 8 kuukautta. Olemme käyneet asuntonäytöksissä jokaikinen viikko ja viikonloppu. Comossa uusia asuntoilmoituksia tulee kerran kuussa yksi uusi ostokohde ja usein se on erikokoinen tai erihintainen kuin mitä etsimme. Olemme siis päättäneet myös hakea kotia Milanosta. Comossa ihanaa on luonto ja se, että pieni kaupunki on kotoisa ja rauhallinen ja turvallinen. Milanossa on kaikki kaverit, sukulaiset ja sosiaalinen elämä. Se mitä Comosta puuttuu, löytyy Milanosta ja se mikä Milanosta puuttuu löytyy Comosta.

Kodin etsiminen on hermoja raastavaa puuhaa. Emme ole mielestämme liian kranttuja, meillä on budjetin lisäksi vain yksi kriteeri. Mutta ne kodit mitä olemme nähneet ovat kertakaikkiaan olleet sellaisia, missä emme kykenisi niissä asumaan.

Hermojumppana suljeudun omaan maailmaani ja vietän paljon aikaa iltaisin pinterestissä. Katselen kuvia sisustuksista ja kodeista, joita minua inspiroi. Teen Pinterest-kansioita, ihailen kuvia ja elän siinä uskossa, että kyllä mekin jossain vaiheessa jotakin löydämme.

Viime sunnuntaina kun olimme lounaalla ystäviemme kanssa, Fabio kertoi Wabi-Sabista. Hän oli innostunut Japanilaisesta maailmankuvasta, joka kuvaa estetiikkaa epätäydelliseksi, muuttuvaksi ja keskeneräiseksi. Wabi sabi-estetiikan ominaispiirteitä ovat karkeus, yksinkertaisuus ja luonnollisten esineiden arvostaminen. Kirjoitin siis Pinterestiin ”Wabi-Sabi” ja arvatkaapas mitä tuli esille? Kaikki kuvat mitä minulla oli jo Pinterest-kansiossani miten haluaisin unelmakotini sisustettavaksi!

Tietämättä Wabi-Sabista mitään olin tämän japanilaisen käsitteen ihalilija.