Ladataan...


Olimme yhden juniin hullaantuneen kolmivuotiaan kanssa seikkailureissulla Porvoossa.

Matkaohjelmaan kuului muutamassa käsityöpuodissa ja Suomidesignliikkeessä vierailun ohella lasta kiinnostavat kohteet kuten lelu- ja karkkikauppa. Ensimmäisestä mukaan tarttui hieman nukkekotirekvisiittaa sekä uusi auto ja jälkimmäisestä marmeladia ja lakuja kotiinviemisiksi. 

Junamatka halki kesäisen Keravan rajaseutujen sekä Sipoon ja Porvoon jokivarsien, peltojen, vanhojen puutalokylien ja idyllisten uimarantojen oli esteetikolle elämys jo itsessään.

Ja Porvoon vanhassa kaupungissa mietin jälleen, miten paljon onnellisempi olisin, jos saisin elää sellaisen harmonian ja kauneuden keskellä arkeani. Noh, kaikkea ei voi saada.

Paluumatkalla syliini nukahti umpiväsynyt ja hiestä nihkeä lapsi, itse asiassa ennen kuin juna lähti edes liikkeelle. Lapselle reissu oli kävelyineen ja uusine asioineen ilmeisen rankka, mutta antoisa ja tulipa vietettyä äiti-lapsi-laatuaikaa, olkoonkin, että illalla liian vähäisestä vedenjuonnista ja vesivarastojen kaatamisesta lapseen oman kurkun sijaan palkitsi päänsärky ja huimaus.

Summa summarus, lähtekää museojuna-ajelulle joko lasten kanssa tai aikuisporukalla - kannattaa kokea ainakin kerran, itse lähtisin uudestaankin. Vanha Porvoo ei sekään petä koskaan ja sieltä löytyy roppakaupalla kivoja kesäkahviloita ja silmäkarkkia.

Fiilikseen pääsi muuten ihan erilailla sisään, kun sonnustautui itse mekkoon sekä röyhelökenkiin ja körötteli paikan päälle historian havinaa huokuvalla museojunalla.
 

Lisätietoa: Porvoon museorautatie // Porvoon matkailusivusto

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Makoilin mökkisängyssä. Mies oli jo käynyt yöpuulle ja tunkenut tulpat korviinsa. Olohuoneen puolelta kuului kummallista ynähtelyä ja luulin ensin Kuutin heränneen.

Kun kuuntelin tarkemmin, tajusin Hertan näkevän unia ja vingahtelevan lapsen petilaatikon jalkopäässä. Pian Kuuttikin havahtui puoliuneen koiran nytkähtelyn ja vinkaisujen myötä.

Hihittelin yksikseni pimeässä, kun lapsen uninurkkauksesta kuului seuraava, enemmän tai vähemmän unisten osapuolten keskustelu:

Hertta: Uik, uik. Viuk. Hnggh. Uiiih.

Kuutti: Hiljaa siellä! Kyllä sinä tiedät, että sinun pitäisi olla tähän aikaan nukkumassa!

 

Vitsi miten hölmöjä tyyppejä, kumpikin.

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Kohta ollaan voiton puolella pintaremontissa.

Harmaaksi öljyttyä hirttä, valkoisiksi maalattuja kattolautoja ja ikkunankarmeja sekä pintamaalattua tiilitakkaa on työstetty kesäkuun alkupuolelta asti.

Viikonloppuun mennessä kaikki sisätilat lienevät siinä kunnossa, mihin aiomme ne tämän kesän osalta remontoida; Toki verhotankojen kiinnittelyä sun muuta pientä jälkityötä riittää vielä.

Ja henkilökohtainen projektini eli ulkoeteinen odottaa vielä vuoroaan... Iiks.

Mutta alkaa olla melkoisesti raikkaamman näköistä, vaikka itse sanonkin!

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Viikonloppu on sekä meidän miniperheemme että laajennetun perheeni osalta häärätty siivoamisen, pihakalusteiden pesun, yleisen etukäteishermoilun, leipomisen, lukuisten kauppareissujen ja säätiedotussivun neuroottisen päivittämisen merkeissä.

Mutta saimme lopulta perheen nuorimmaisenkin konfirmoitua kunnialla. Luoviin toimintoihin painottuneen rippileirin porukka lauloi ja soitti myös konfirmaatiossa; Leirin opetuskin oli eronnut perinteisestä - uutta oli opittu ja omia arvoja pohdittu musiikin, draaman ja kuvataiteen keinoin, mikä kuulostaa mielestäni aika hienolta konseptilta...

Salaattibuffasta, suolaisista piirakoista, lihasta, kalasta ja perunoista sekä järisyttävästä määrästä erilaisia kakkuja saivat toivottavasti niin vieraat kuin juhlan järjestäjätkin mahansa täyteen. Näihin juhliin päättyi koko kevään ja alkukesän mittainen syntymäpäivä-, valmistujais- ja vuosikymmenjuhlien sekä joka sortin kissanristiäisten rupeama. Kyllä tulikin juhlittua eikä tee tiukkaa aloittaa pian arkistakin arkisempi syksy.

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Kuutin asua vaihtelun vuoksi...

Raikkaan värinen asu koostui Marimekon pöksyistä (ja Unikkosukista, jotka on tosin ostettu Fidalta), Tutan paidasta, Noshin piposta ja H&M:n tennareista.

Mukana rippijuhlien valmisteluihin lähtiessä napatuissa kuvissa hääräsi myös vastentahtoinen mäyräkoira.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Sanotaan näin, että viettämässä laatuaikaa aviomiehensä kanssa. Eikä valitettavasti siinä mielessä vaan työpöydän ääressä, kumpikin omalla koneellaan kököttäen. Aloitimme nimittäin kauan aikaa sitten loppuun saattamamme projektin uudestaan ja kaikkeen täysillä heittäytyvänä koetan saada pelisarjan kahlattua loppuun vielä loman aikana. 

Tarinaa on omakohtaisen kokemukseni perusteella helpompi seurata, kun sen ahmii mahdollisimman nopeasti, oli kyse sitten kirjoista tai peleistä. Eikä maailmankaikkeuden paras avaruuspoikaystäväkään tee puuhasta kurjempaa - tosin mies pisti minut hoitamaan tällä kierroksella myös räiskinnät itse, pöh.

 

Kuvituksena editoituja kuvakaappauksia Mass Effectin ensimmäisestä ja toisesta osasta.

 

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Hyttysenpuremilla, puolen kämmenen kokoisilla mustelmilla, kesäläskeillä ja lievällä, viipyilevällä matkapahoinvoinnilla varustettuna... Mutta onnellisena ja uusilla, yhteisillä kokemuksilla rikastettuna. Tässä vielä videopostikortti Niiniveden rannalta:

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Tämänvuotinen Tour De Keski-Suomi alkoi perjantaina ja päättyy keskiviikkona. Reissun varrella olemme viettäneet aikaa isovanhempieni kanssa, syöneet soijaburgereita, polskineet hyytävässä vedessä ja miettineet, uskaltaisinko ajaa autoa, jos mies piipahtaisi paikallisella viinitilalla. 

Lapsi on tasapainoillut uteliaisuuden ja pelon rajamailla maakellarin ovella, juossut isoja koiria karkuun puoliksi riemuissaan ja puoliksi kauhuissaan, syönyt aivan liian monta palaa pullaa ja munkkeja, keksejä, marjapaistoksia... Kaiken kaikkiaan sekä lapsella että aikuisilla lienee melkoinen vehnäsähky tämän reissun päätteeksi, sen verran moniin kahvipöytiin meidät on iloksemme istutettu.

Olemme istuneet saunassa, tappaneet hyttysiä, kokanneet kalaherkkuja ja rapsutelleet hevosia korvan takaa. Lapsi on päässyt ajamaan traktoria, mutsi on suunnitellut verkkosivuston ulkonäköä kolmeen yöllä, mies on nukkunut tapansa mukaan kehnosti vieraissa sekä turhan valoisissa paikoissa ja koira on ollut ihmeissään matkan jokaisessa uudessa käänteessä.

Olen tavannut enon, upouuden ja vanhemman serkun - kenties ohjelmaan mahtuu vielä isompi kertaerä pikkuserkkujakin. Tein muutamia kirppishankintoja Wanhalta Koululta ja selasin pitkän tovin vanhoja valokuvia mummilassa. Istuin veneessä ja nautin taivaalle kasaantuvista kumpupilvistä, joita järvimaisemissa puhaltava leppoisa tuuli ei saanut hajoitettua. 

Rauhalliset hetket, yhdessäolo ja lapsen ihmetys sekä (vuosien varrella liian harvoiksi jäävät) kohtaamiset sukulaisten kanssa saavat reissun kääntymään plussan puolelle. Sillä liittyyhän reissaamiseen aina myös lapsen kiukuttelua takapenkillä, liiallisia ohjelmatoiveita elätteleviä vaimoja, tylsistymisen hetkiä, väsyneitä aviomiehiä ja tyhjänpäiten räkyttäviä koiria.

Mutta täällä sitä vaan ollaan, Savon sydämessä, kimmeltävän järven rannalla, saunan lämpenemistä odottamassa ja reissaamisesta rauenneena. Näin on aika hyvä.

 

 

 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Mitä saavuttaa sillä, että juoksee kesäkuukausina hävettävän vähän?

Ilmeisesti vähemmän kipeät nilkat, polvet, lonkat ja nivuset... Sekä niin huonon omatunnon, että tulee paineltua kerralla pitkälle.

15km on pisin lenkki naismuistiin tai ainakin viimeiseen viiteen vuoteen ja fiilis on yllättävän hyvä.

Lomalla tehty tankkaus ei ole tainnut mennnä hukkaan. Nimimerkillä massakausi jo vuodesta 1989.

Ja onpa uuden juoksusovelluksen aikakaudella tullut kipiteltyä 250 kilometriä eli tieverkkoa pitkin esimerkiksi Helsingistä Viipuriin.

Mitäs muiden kesätreeneille tai -juoksuille kuuluu?

Share
Ladataan...

Ladataan...

Kuutti sai Streamteamin kautta, Netflixiin ilmestyneen lohikäärmeiden ja näiden "ratsastajien" seikkailuja seuraavan tv-sarjan kunniaksi itselleen oman lohikäärmeen.

"Myrskykiitäjä" onkin päässyt mukaan aamupalalle ja iltapäiväkahvipöytään, venehommiin, pyykkäämään lakanoita ja rantaleikkeihin. Putosipa raukka jopa meren pohjaan.

Tulisikohan lohikäärmeistä seurava villitys junien ja ponien rinnalle? Jos näin pääsisi käymään, en ainakaan panisi pahakseni.

Remontin raskauttamilla vanhemmilla alkaa tässä vaiheessa positiivisuus rakoilla ja mökkityömaalla on heiluteltu sanan säilää ja kiukuteltu.

Halu saada valmista jälkeä aikaiseksi olisi kovempi kuin työskentelyvauhti. Eikä jaloissa pyörivä seurankipeä kolmevuotias varsinaisesti auta asiaa.

Juuri tästä syystä emme haluaisi ryhtyä talonrakennusprojektiin, sillä avioerohan paljon tätä isommasta, kerralla tehtävästä remontista varmaan seuraisi.

 

Share
Ladataan...

Pages