Lego-äiti
Isyyspakkauksen legotaideteoksia esittelevän postauksen innoittamana
keksin kuvata tämänpäiväisten duploleikkiemme lopputuleman.
Mies kommentoi rakennelmaani ohi mennessään kutsumalla sitä muun muassa mustalaiskaravaaniksi ja huomauttamalla, että kuljetuksen kannalta vesiboilereiden paras paikka ei ole katolla ja jos katolla olevat palat ovat olevinaan aurinkopaneeleja niin ne eivät voi olla läpäiseviä. Toiset ovat vähän totisempia kuin toiset.
En tiedä, kuinka paljon järkeä juna-traktorin vetämässä, katetulla viherterassilla ja kotipuutarhalla varustetussa liikkuvassa kodissa olisikaan. Todennäköisesti se olisi ainakin ojassa tai ajokiellossa hyvin nopeasti.
Mutta leikki leikkinä!
Kyseisen massiivisen matkustustalon lisäksi syntyi myös useita erilaisia torneja ja hajoitettuja talokyhäelmiä.
Minun hermojeni kannalta on välttämätöntä rakentaa aina lapsen leikkeihin osallistumisen sivussa jotain omaa projektia. Joka yleensä nostetaan lapselta turvaan, ettei tämä vaan rikkoisi äitinsä rakennelmaa.
Lapsi on terve kun se leikkii, mutta entäs aikuinen: Mitä siitä sanotaan?
Ai niin ja olisihan meillä tuolla se nukkekotikin.
Jonka olen ostanut vuosia sitten lapselle itselleni.