Mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?

Oman pikaisen kuolemantaudin, lapsen kuumesekoilujen, akuutin motivaatiopulan raskauttaman opiskelusyksyn, pimeän ajan väsymyksen ja yleisen aikaansaamattomuustilan johdosta päätin, että hitto vie, tänä jouluna en siivoa sen kummemmin kuin muutoinkaan arkena. Joulusiivoukseen ei vain tuntunut riittävän paukkuja.

Aikaisempina vuosina olen ollut joulusiivouksen pääarkkitehtina, muistanut vauhkota siitä ja säntäillyt pitkin asuntoa vesiämpärin ja rätin kanssa jynssäämässä kaappien ovia ja hyllyjä, kasaamassa vaatteita kirpputorisäkkeihin ja järjestelemässä purnukoita uudelleen. Olen värvännyt ovenkarmien ylälaitoja tukallaan viistävän pikkuveljeni pyyhkimään korkeimmat kaapinpäälliset, jynssännyt lattialistojen päällisiä selkä jumissa ja passittanut miestä kantamaan roskia ja luuttuamaan lattioita.

Nyt päätin että aion ulkoilla, kuntoilla, syödä, aloittaa kasaantuneiden kouluhommien tekemisen ja nauttia olostani punkan pohjalla siinä määrin kuin kaksivuotiaamme sen sallii. Mutta pari iltaa sitten keittiöstä alkoi kuulua kummaa kolinaa. Mies oli aloittanut joulusiivouksen. En tiedä, onko syyttäminen opittua tapaa, joka juontaa juurensa lapsuudesta asti ja sitä myöten mahdollisia vieroitusoireita, kun siivousta ei aloitettukaan normaaliin tapaan. Niin tai näin, jonkin hulluuskohtauksen tuo puolisoni sai - olisin nimittäin kuvitellut tämän olevan vain hyvillään, jos olisimme voineet unohtaa koko siivoushomman.

En kuitenkaan osannut pitää suunnitelmistani kiinni ja suunnata kylmästi salille ennaltaehkäisemään joululäskejä ja -stressiä vaan tempauduin mukaan tähän siivouskurimukseen. Ei ilmeisesti naisellinen ylpeys kestänyt sitä että mies puunaisi asuntoa yksinään. Nyt on sitten järjestelty ja osittain putsattukin eteisen kaapit ja lipastot, kirjahylly, kirjoituspöydän laatikot, rahin sisältö, lääkeboksi ja vessan kaapit. Roskakatokselle ja kierrätysasemalle on tehty reissuja.

Mies puunaa vielä keittiön loppuun ja kuuraa vessan. Suoritin kuukausi sitten siivousiskun vaatekaappiimme, joten tyydyn todennäköisesti järjestelemään enää lapsen huoneen yleissäilytysnurkan. Palatessamme laivalta tiistaina teemme vielä vähän tavallista laajemman viikkosiivouksen ja sitten saa luvan kelvata!

Voisin melkein luvata että tämä on viimeinen kerta koskaan kun valitan siitä että mieheni siivoaa. Mutta olisihan se ollut mukava kokeilla, miltä tuntuu vain sujahtaa joulunaikaan ilman tätä siivoussekoilua. Ehkä ensi vuonna sitten?

 

Kommentit

JonnaH. (Ei varmistettu) http://keyword-love.blogspot.fi

Mähän olen siivoushullu eli meillä on aina niin puhdasta, että lattialta voisi huoletta syödä. :D

Mutta yksi juttu on, mistä pidän kiinni. Jouluani en pilaa siivoamalla. Lapsuudenkodissani oli aina tapana tehdä tämä tuttu joulusiivous. Vihasin sitä sydämeni pohjasta, niin paljon kuin joulua rakastan. Kaikilla pinna kireällä ja aina se oli hoidettava, vaikka meillä oli muutenkin siistiä... Päätin, että kun pääsen kotinurkista pois, se suursiivo hoidetaan vähitellen vuoden ympäri, joku kuu otetaan kaapit, toisena listat jne. Hemmetti, joulukuussa saa riittää ihan normisiivoukset. Voin sanoa, että olen nauttinut joulunalusajasta paljon enemmän tuon jälkeen... Toki toisille tuo siivous sopii ja se on tapa, josta ei ota edes stressiä. Itselleni ehdoton NO. :D

phocahispida

Tosi monella on kunnon hc-lapsuudentraumat siitä pähkähullusta siivoamisesta ja ehkä sen takia tässä on sukupolvieroa siinä, halutaanko ne mahd. vähät joulun vapaat käyttää jättisiivoukseen ja siitä stressaamiseen. Ehkä mäkin saan pikkuhiljaa jaksotettua puoliksi salaa ja vähitellen joulua edeltäväksi monen päivän kertarysäyksen sijaan... ;)

Torey
Näissä neliöissä

Mä kanssa päätin, etten ala mitään suursiivousta tänä vuonna ison vatsani kanssa väsäämään. Tänään pyyhin pölyjä ja siivosin vessat. Mies imuroi ja repi sängystä lakanat. Lopulta kuitenkin järjesteltiin eteistä ja kivempi se on vahingossa ajautua järjestelemään enemmänkin, kuin ajatella, että "pakko siivota vielä tuo ja tuo, järjestää nuo ja pestä kaikki lattiat!

Lattiat pesin vähän aikaa sitten, ja se riittää hyvin! Ei niitä nyt taas tarvitse vain joulun takia pestä!

phocahispida

"Kivempi se on vahingossa ajautua järjestelemään enemmänkin, kuin ajatella, että "pakko siivota vielä tuo ja tuo, järjestää nuo ja pestä kaikki lattiat!" 

Just näin!
Jos iskee siivousfiilis ja halu putsata vielä tuo nurkka ja lajitella nämä lehdet viimein kierrätykseen niin mikäs siinä sitten, mutta sellainen elämää pidemmän listan kanssa ahdistuminen ei varmaan tee kestään sen autuaampaa.

Lilleri78
Tuttitango

Me vältytään joulusiivoukselta kätevästi aina sillä, että lähdetään jouluksi aina mökille tai vanhempien luo, koti jää tuttuun likatilaansa. Juuri vasta mietin, että ounou jos oltaiskin joulu kotona, täytyisi siivota! Nyt se juhlan tuntu tulee ihan siitä perille mökille pääsemisestä :)

phocahispida

Me ei olla yleensä kuin aatto poissa kotoa, joten välipäivät pitäisi sitten katsella sitä kaaosta, jos sellaisen selkänsä taakse jättäisi. Mutta jos olisi pidemmän pätkän poissa niin sekös vasta olisi kätevää. :D

Anoppi kävi kylässä muutama päivä sitten ja rivien välistä oli kuultavissa, että nurkat kaipaisi hänen mielestään puunausta ja tavarat järjestelyä. Iloisesti hymyillen kerroin, että on meille joulu tullut aina ennenkin, vaikka ei ikinä olla joulusiivousta tehtykään :D

Ollaan muutenkin molemmat melko vastentahtoisia kaikkeen siivoukseen liittyvään kohtaan (minä, koska ei lapsuudenkodissakaan ollut niin justiin, mies koska lapsuudenkodissa oli just esim. joulusiivous ihan överiluokkaa ja hän kokee siivonneensa ihan riittävästi jo yhden elämän ajaksi), eikä esim. leluja siivota lattioilta todellakaan joka ilta, vaan kerran viikossa ennen imurointia...

 

phocahispida

Voi apua onneksi meidän kummankaan vanhemmat ei ole koskaan kommentoineet asunnon väliaikaisista kaaostiloista mitään, MUTTA mun mummini takuulla tuhahtelisi paheksuvasti sotkulle eli sikäli hyvä, että tämä käy tupatarhastamassa erittäin harvoin. Muutoin on kyllä hyvin tervetullut...

Teillä asuu siis siivousboheemi ja siivoustraumatisoitunut - varmaan aika hyvä kombo sellaisen samankaltaisen sotkunsiedon saavuttamisen suhteen. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Meillä piti mennä tänä vuonna vaan pelkällä perusviikkosiivouksella, niin niinpä olen ekan lomapäivän viettänyt kokonaan vaatekomeron kimpussa. Mutta ah miten se on palkitsevaa saada järjestykseen. Täytynee nyt sitten viettää joulu kaapissa, kun se on kämpän siistein paikka. :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.