Päiväni Elton Johnina savannilla

Tiesittekö, että Winston Churchill ja Queen Victoria käyttivät tekohampainaan etelä-afrikkalaista hippojen hammasta? Entä tiesittekö, että vaikka hyeenat ovat muuten inhottavia luonteeltaan, hyeenat ovat ainoat eläimet savannilla, jotka pysyy pareina lopun ikänsä ja uroshyeenakin hoitaa jälkipolvea? Niilin krokotiilillä taas on sydämessä neljä kammiota, jotta se voi pidättää hengitystä jopa kaksi tuntia veden alla vaanien. Makeasta vedestä poistuessaan mereen kroko pian menehtyy, koska sen maksa ei pysty käsitellä suolavettä.

Minä en tätä tiennyt, ennen eilistä unohtumatonta safarikokemustamme. Päivän tunnarina soi  sopivasti leijonakuninkaan ympäristössä Elton Johnin Circle of Life.

Keskiviikkona herätyksemme soi neljältä, eli tarpeeksi ajoissa, jotta pääsimme näkemään safarin eläimet liikkeellä auringon nousun hetkenä. Olemme parhaillaan itärannikon roadtripillä reissailemassa vanhempieni kanssa, jotka ovat minua tervehtimässä reilun kahden viikon ajan (ja joiden vierailu on syyni valitettavaan blogihiljaisuuteen, soriiii).

Maanantaista lähtien olemme pyörineet Saint Luciassa, yhdessä Etelä-Afrikan Unescon maailmanperintökohteessa. Keskiviikolle olin järkännyt poppoollemme Bush and Boat Safarin, ja muistorikas päivä ylitti odotuksemme. Safari sisälsi aamuajelun Hluhluwe-Imfolozin luonnonpuistossa tunnin matkan päässä Saint Luciasta sekä iltapäivän botskiajelun kaupunkia ympäröivällä upealla suistoalueella.

Puistossa ajelu oli upeaa. Näimme lukemattoman määrän sarvikuonoja, hyeenoita, korppikotkia, norsuja, kirahveja, apinoita ja erilaisia antilooppeja impaloista kuduihin täysin omassa ympäristössään. Valitettavasti kissaeläimet jäi näkemättä meidän Big Fivesta, mutta jätetään se seuraavaan kertaan. Ei säikkyjen ja piilottelevien leijonien ja leopardien puuttuminen meitä kyllä haitannut, koska näimme niin paljon muuta. Eläinten suuri määrä yllätti, ja etenkin se, kuinka lähekkäin ne viihtyvät toistensa seurassa. 

Impaloita aamukasteen aikaan.

Äiti ja poikassarvikuono aamupalalla.

Hölmö seeprapariskunta meitä tuijottamassa.

”Grumpy old man” eli vanhin norsu, joka kulkee yksinään.

Äiti ja poikasapina hengailemassa keskellä tietä.

Toinen suuri impalajoukko hölmistyneenä.

Iltapäivällä meninme Saint Lucian kaupungista botskilla läheiselle suistoalueelle. Parin tunnin aikana näimme varmaan 30 hippoa, sekä lungisti aurinkoa ottavia krokoja. Jopa pari puhvelia tuli veden ääreen meidän pällisteleväksi.

Ainutlaatuisen päivästä teki se, että näimme päivän aikana lukuisia eri luonnon ulottuvaisuuksia. Liikuimme vehreällä savannilla, karussa vuoristossa ja villissä järvisuistossa. Samassa kokemuksemme oli turvallista, mutta omatoimista seikkailua. Koimme etsimisen ja löytämisen iloa, koska oppaamme liikkui meidän tahdissa, pysähtyen koska tahdoimme. Hluhluwe-Imfolozin puisto on aito, koska puisto on luonnonsuojelualue, missä eläimet liikkuu vapaasti luonnon kierron mukaan. Eläimiä ei houkutella turistien nähtäväksi niitä syöttämällä tai nukuttamalla.

Vanhempieni vierailusta ja tämän viikon seikkailuista pian lisää. Nyt valutaan Saint Luciasta alaspäin Durbanin biitsejä kohti!

Pus