Aikaisemmin tapahtunutta: Unikoulun aika ja Tytön ”unikoulu”.

Tänään oli aika juhlavaa herätä aamulla Tytön ääniin ja huomata nukkuvani edelleen samassa asennossa, johon olin illalla köllähtänyt. Se tarkoitti nimittäin sitä, etten ollut yöllä herännyt kertaakaan. sitä ei olekaan tapahtunut sitten… öö.. en taida edes muistaa milloin.

Itsekseen tämä suuri öinen mullistus ei suinkaan tapahtunut, vaan siitä on kiittäminen perjantaina alkanutta unikoulua. Olen odottanut sopivaa hetkeä, muutaman viikon. Seuraillut Pojan yöheräilyjä ja syömistä, odottanut että olemme kaikki terveitä ja tsempannut itseäni henkisesti öisin huutokonsertteihin. Sillä kerran kun yötarjoilut päättä lopettaa, ei siitä ole lipsumista enää takaisin, sillä uskoisin, että seuravaalla yrityksellä se on vielä hankalampaa. Parin muun vauvakollegan kanssa yhtäaikaa aloitettu yötarjoilun lopettaminen tuotti tulosta jo neljäntenä yönä, eivätkä ne kolme edeltävääkään yötä aivan painajaismaisia olleet.

pe -la

Poika laitettiin tavalliseen tapaan nukkumaan. Iltamaito annettiin valoisassa huoneessa sylissä, jonka jälkeen laitoin hänet omaan sänkyyn nukahtamaan. No problem. Protestointi uutta järjestelyä vastaan alkoi klo 23 ja kesti hieman yli pari tuntia. Ensin kuulostelin rauhoittuuko hän itse, sitten annoin tutin, sitten silitin, kokeilin laulaa ja lopuksi otin pojan hetkeksi syliin. Itku alkoi aina uudestaan kun hänet laitettiin sänkyyn. (hain korvatulpat.)  Edellä kuvattua tapahtuaketjua toistettiin pari-kolme kertaa. Lopulta poika nukahti sänkyynsä pidellen kiinni sormestani.

Toinen herätys oli klo 05. Silloin mielnsäpahoittaja kiehnäsi ja kitisi sängyssään tunnin ajan. Tyytyi kuitenkin tassutteluun ja nukkui 7 saakka.

la-su

Tänä yönä oli vain yksi herätys klo 00-01. Rauhoitteluun käytettiin samaa tekniikkaa kuin edellisenä iltana. Nyt pojan annettiin kuitenkin nukahtaa ilmaan silittelyä, koska hän jäi tyytyväisenä sänkyynsä. Ja kas, tuloksia oli hieman jo havaittavissa. Vain tunti vähemmän itkua! Poika heräsi pirteänä hieman kuuden jälkeen.

su-ma

Yö, herätykset ja tyynnyttelyt sujuivat samaan tapaan kuin edellisenä yönä. Herätys oli nyt vasta klo 8.15. En edes muista milloin olisimme nukkuneet niin pitkään.

ma-ti

Puolenyön aikaan sängystä kuului vinkaisu ja katsoin kelloa. Jahas, tunti huutoa edessä ja haeskelin jo korvatulppia. En tosin pitänyt kovin kovaa kiirettä asian kanssa. Sängystä kuului muutama äyy-äy-äy, Poika käänsi kylkeään, etsi tutin suuhunsa ja nukahti. Unet jatkuivavt 07.15 saakka.

Aika kivuttomasti selvittiin ja toivottavasti ollaan jo voitonpuolella. Tervetuloa kokonaiset yöunet, vierkeämpi mieli ja hieman vähemmän katkonainen muisti!

(Olettaen, että tämä yksi hyvä yö ei jäänyt poikkeukseksi. Pidetään peukkuja pystyssä.)

Onko siellä ruudun takana muita unikoululaisia?