Ladataan...
Kao Kao

Kuukausi on kulunut ja olen yhä kihloissa. Aika ei enää kulu siihen, että tuijottelen häikäistyneenä timanttejani. Järkkäsimme kihlajaiset kavereille (niistä kirjoitan myöhemmin ihan oman jutun) ja nyt olo on ihan sellainen virallisesti kihloissa oleva. En tiedä onko joku muu kokenut samaa, mutta mulla meni ekat viikot ajatellessa, että olen joten "tälleen vain kihloissa" ihan kuin elämä siitä kohta palautuisi takaisin normaaliksi ja ei-kihloissaolevaksi. Vähän kuin heräisi unesta. Mutta siellä se rinkula odottelee joka aamu omassa valkoisessa rasiassaan. Olen vain yhtenä aamuna unohtanut ottaa sen sieltä. 

Meillä on ollut vuoden 2017 kalenteri tikkatauluna ja hääpäiväbingona tuossa maaliskuun ajan. Nyt sieltä on kolme päivämäärää ympyröity vähän paksummalla ja häät on keväällä-kesällä-syksyllä 2017. Niille kolmelle päivälle mä nyt etsiskelen vihkikirkkoa ja juhlapaikkaa. Alustava vieraslista on tehty, jotta suurinpiirtein tietää monelleko hengelle juhlapaikka pitäisi löytää. Toiveena on ihan piskuiset häät.

Tutkintalinjoja on kolme:

Pääkaupunkiseutu: täällä me asutaan, täällä on mun kampaaja, suurin osa ystävistä, melkein puolet perheestä ja kiva kukkakauppa. Täällä vain on vaihtoehtoja niin paljon, etten ollenkaan tiedä mihin suuntaan mennä. Mistä saa hyvää ruokaa ja söpöjä puukirkkojakin on harvassa. 

Pyhätunturi: sieltä minä olen kotoisin ja juhlien järjestäminen olisi helppoa. Itseasiassa niin helppoa, että pieni lauantai-aamuinen whatsappailu mamin kanssa poiki vihkikirkon, juhlapaikan, mahdollisen kampaajan ja floristin. Saisi varmaan myös hevoskyydin kirkolta juhlapaikalle, jos sattuisi haluamaan. 

Italia: minulla on villi unelma, jossa astelen alttarille Amalfin rannikolla tai kauniissa puistossa Como-järven rannalla. Kauhean hankalaa, sanoi Make. Niin on kuule nuo kaikki muutkin, joten miksipä en selvittäisi sitäkin. Sanoisin kauniisti Si kun kysytään tahdotko ja joisin kuohuvaa proseccoa Italialaisen tähtitaivaan alla. Auttaisikohan jos kertoisin, että Anakin ja Padmekin menivät naimisiin Comolla? 

Helsingissä on muuten hyvin vähän merenrannalla sijaitseviä puukirkkoja, joissa olisi kaunista sisällä ja ulkona, ja jonka ikkunoista voisi nähdä, kuinka lokit liitelevät meren yllä. 

Kao

Share

Ladataan...
Kao Kao

 

Tein tänään valmiiksi kakun. Aivan erityisen kakun. 

Se on minun kihlajaiskakkuni.

 

Olen istuskellut tiistai-illasta lähtien (syntymäpäiväni) kolmetoista timanttia sormessani. Sormus on valkokultaa ja sopii äitini sinisafiirisormukseen.

 

Hymy on herkässä. Silmät loistavat.

 

Kakkua ja sormusta ihanampi on tuo mies. Minun mieheni, minun kihlattuni.

Nyt ja aina.

Kao

 

Share

Ladataan...
Kao Kao

Olen koettanut keksiä uusia reseptejä meidän keittiöön. Tuntuu että heti kun siirrytään leipomisesta ruoanlaittoon, niin mun mielikuvitus loppuu kesken. Koetan googlailla ohjeita, mutta ne ei inspiroi samalla tavoin kuin ihanat kakkukuvat. 

Mies pitää kuitenkin ruokkia ja koska se kanapaketti kököttää jääkaapissa vaativana, koetan sitten keksiä kanan aina uudelleen. Tällä kertaa nepalilaisvaikutteisessa jogurttimarinadissa.

Cashew-kanaa jogurttimarinadissa

2 paprikaa

1-2 sipulia

3-4 valkosipulin kynttä 

1-3 chiliä

2 dl jogurttia

1 limen mehu

1 tl suolaa 

1 tl kurkuma

1/2 tl kanelia

1 rkl raastettua inkivääriä

400 g kanan rintafileitä

2 dl cashew pähkinöitä 

250 g tomaattimurskaa

Hunajaa 

Mustapippuria

Sitruunamehua

Edellisenä iltana: Tee ensin marinadi. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Pilko paprikat  ja chilit suikaleiksi. Lohko sipuli ja kuori valkosipulin kynnet ja leikkaa kanta pois. Laita kasvikset uunipellille, pikkuisen öljyä, mustapippuria ja suolaa päälle ja laita uuniin noin tunniksi.

Laita blenderiin jogurtti, raastettu inkivääri, mausteet, paahdetut kasvikset sekä limen mehu. Sekoita tasaiseksi. Marinoi kana ja jätä maustumaan yön yli jääkaappiin.

Seuraavana päivänä: nosta kana jääkaapista ja kaada koko seos öljyttyyn uunivuokaan. Lämmitä uuni 250 asteeseen ja anna kanan lämmetä ennen paistamista noin puoli tuntia. Tein ohuen ohuita rintafileitä, joten niitä paistettiin uunissa 10-15 min. 

Kanan paistuessa paahda cashew pähkinät pannulla. Ripottele sekaan vähän suolaa.

Kun kana on paistunut, lämmitin tomaattimurskan ja lusikoin kanan päältä marinadia tomaattimurskaan tehdäkseen kastikkeen. Maustoin kastikkeen valmiiksi mustapippurilla ja hunajalla ja lisäsin vähän sitruunamehua. Kun kastike oli hyvää, lisäsin sinne kanafileet ja lopun marinadin.

Tarjoilin kastikkeen chilin ystävälleni pastan kera ja lisäsin paahdetut cashew-pähkinät annoksen päälle. 

Jotain pehmeää ja raikasta se kastike olisi vielä kaivannut, mutta en keksi mitä. Ideoita saa jättää kommentteihin!

Share

Pages