En osaa ruotsia. Olen juntti?

Kolmistaan

Juha Hurme voitti tällä viikolla Finlandia-palkinnon teoksellaan Niemi. Teostakin suuremman huomion mediassa on kuitenkin saanut Hurmeen kiitospuhe, jossa hän otti napakasti kantaa maailmantilaan ja meihin ihmisiin. ”Opetelkaa ruotsia, juntit”, läväytti Hurme lopuksi ja se jos mikä, pisti minut miettimään.

Minä olen aina ollut todella huono vieraissa kielissä. Osasyy löytyy varmasti lukihäiriöstäni. Kun oppiminen oli kovan työn takana – eikä sittenkään tulokset olleet mitään huimia – motivaatio kielten opiskeluun laski. Enkä nyt voi sanoa, että milleniumin ajan Hankasalmi olisi ollut mitenkään otollinen ympäristö opiskella ruotsia. Ei siellä päin Suomea tullut mieleenkään, että joku oikeasti puhuisi ruotsia jossain.

Oli syy huonoon kielitaitooni mikä hyvänsä, fakta on se, että olen aivan toivottoman surkea ruotsissa. Englantia puhun vielä jokseenkin ok:sti, vaikken siinäkään loista, mutta ruotsin kanssa asia on toisin.

A – joka itse puhuu hyvinkin sujuvaa ruotsia – kerran totesi, että varmasti minäkin ymmärtäisin ruotsia, jos vain rohkaistuisin: ”Se on vaan sun omasta asenteesta kiinni.” Oli pakko pudottaa mies maanpinnalle ja kertoa, että tässä ei ole nyt asenteesta kyse. Jos ihan oikeasti kielitaidon koko kirja tiivistyy lauseisiin ”Jag heter Karoliina” ja ”När går nästä bussen till Slussen”, ei ihan hirveän hyvin menee. Enää ei ole kyse rohkeudesta tai ujoudesta, vaan yksinkertaisesti osaamattomuudesta. Siitäkin huolimatta, että jollain kummallisella ilveellä olen läpäissyt niin ruotsin yo-kokeen kuin akateemisen ruotsin yliopistossakin.

Hurmeen mukaan me ruotsia osaamattomat olemme juntteja. Kyllähän tuollainen nimittely tietysti sattuu, mutta siltä minustakin – juntilta – on hirmuisen monta kertaa kielitaidottomana tuntunut. Kun muutin 2005 Helsinkiin ja menin töihin Stockalle, tajusin ensimmäisen kerran konkreettisesti, että joku oikeasti puhuu toista kotimaista. Samalla myös ymmärsin sen, kuinka ruotsin kielen osaaminen – edelleenkin, vaikkei eletä enää mitään Mikael Agricola -aikoja – jakaa ihmiset usein meihin ja teihin. On ne vähän paremmat ihmiset, jotka puhuvat ruotsia. Ja sitten me rahvaanomaiset juntit, jotka emme sitä osaa.

Jos ruotsin ja suomen kielen jako kertoi joskus aikanaan kuuluiko ihminen porvareihin vai työläisiin, ei jako – ainakaan joissain piireissä – ole kadonnut vielä minnekään. Hurme sen sanoillaan jo osoitti todeksi.

Täytyi todeta, että häpesin – ja häpeän joskus edelleenkin – kun en ymmärrä sanaakaan jostain ruotsinkielisestä keskustelusta. Tulee hurjan kiusaantunut olo, kun pöytäseurue vaihtaa yhtäkkisesti kieleksi ruotsin tai kun joku letkauttaa jonkin hauskan sanonnan RUOTSIKSI. Siinä sitten istuu hölmö ilme naamalla, koska kyllähän nyt jokaisen akateemisen ihmisen kuuluu osata ruotsi kuin vettä vaan. Minä vaan en osaa.

Näin aikuisena kiroan sitä, etten ottanut itseäni niskasta kiinni kouluaikana. Olisi pitänyt lukihäiriöstä ja ympäröivästäni ruotsalaiset on homoja -asenteesta* huolimatta opiskella se perhanan kieli edes sille tasolle, missä englantini nykyisin on. Olin tyhmä, keskenkasvuinen ja varmaan myös vähän laiska. Ennen kaikkea olin ymmärtämätön maailman suhteen.

Silti olen sitä mieltä, että ruotsia osaamattomien haukkuminen junteiksi on vielä juntimpaa kuin itse kielitaidottomuus. Tulee ihan mieleen jo lapsena opittu sanonta: Se joka toisia junteiksi haukkuu, on sitä ite.

Ehkä Hurmeen pitäisi tutustua sielun sivistykseen akateemisten taitojen lisäksi. Silloin hän ymmärtäisi, ettei yksittäinen taito tee ihmisestä yhtään sen huonompaa – eikä kyllä parempaakaan – kuin jostakin toisesta. On hienoa osata erilaisia asioita, mutta itse asiassa todellisuudessa asiat mitataan muilla kuin taitojen luettelolla.

-Karoliina-

*teini-ikäisten keskuudessa levinnyt lentävä lause. Ei oma kantani aiheesta. 

Kuva: Pixabay 

Share

Kommentit

X (Ei varmistettu)

Näin kirjoitti nuori mies blogissaan ja tämän soisi kuuluvan Hurmeen ja hänen ihailijoittensa korviin:

Kerron teille julkisen salaisuuden: en osaa muodostaa ruotsiksi oikein yhtäkään lausetta. Ylipäätään olen kielissä ihan paska. Yksinkertaisesti mahdottoman ruotsin kurssin vuoksi myös kandin tutkintoni lepää ruotsia vaille valmiina yliopistolla. Luultavasti ikuisesti. ---

---. Ymmärrän tarpeen ruotsinkielisille palveluille. Kaksikielisyys on itsestäänselvää. Kielten opiskelu todellakin avartaa maailmaa ja sivistää, mutta ei itsessään ole koko sivistys eikä opiskeltavan kielen tarvitse olla ruotsi. ---

---

Juha Hurmeen eiliseltä Finlandia-palkintopuheelta ja "opetelkaa ruotsia, juntit" -puheelta tuskin kukaan on voinut välttyä. Myönnän rehellisesti, että pahoitin siitä mieleni ---

--- elitismissä ruotsi --- eniten näkyy. Siinä, kun suomenruotsalainen puhuu suomenkieliselle ruotsia ihan vain koska voi, ei koska tarvitsee. Siinä, kun ruotsinopettaja vahingoniloisesti naurahtaen aloittaa, että olit kyllä kaikista hylätyistä ehdottomasti heikoin, ruotsi ei tule päästäsi ulos järjellisessä muodossa kun pitäisi oikeasti käydä tentti läpi siinä mielessä, että joskus voisin päästä siitä läpi. Siinä, kun kirjallisuuspalkinnon pitäjä puhuu puolet ruotsiksi ja hörähtää loppuun, että opettele juntti ruotsia ja koko ylhäinen kirjallisuusväki katsomossa nauraa. Se ei ole minusta lempeää huumoria, se on ilkeää. Minäkin olen kirjallisuusihminen: kirjoitan, luen ja olen paperillakin ruotsia vaille kirjallisuuden tuntija. En tosin selvästikään saman kirjallisuuden kuin Juha Hurme.

Sivistynyt ja fiksu kun voi ihan hyvin olla osaamatta ruotsia. Asioista voi olla perillä ja aikaansa seurata.

--- Kielitaidoton junttikin tajuaa, ettei Hurmeen peräänkuuluttamaa sivistystä vaalita sanomalla toisen olevan tyhmä.

http://www.tamankylanhomopoika.fi/2017/11/ruotsin-kieli-ei-ole-sivistyks...

Karoliina Sallinen
Kolmistaan

Ihana teksti! Kävin ihan lukemassa koko setin. Kiitos kun jaoit :) (Tosin hieman tulee mieleen, millä samoilla aivoilla noita juttuja on tehty. Blogiaivot?" 

örweli (Ei varmistettu)

Tuo Juha Hurmeen kommentti ”Opetelkaa ruotsia juntit” on kyllä täysin irrotettu kontekstistaan. Puheessa oli pointtina kertoa, kuinka Hurmeeseen oli tehnyt vaikutuksen suomenruotsalaisten kirjailijoiden teokset ja hän oli lukenut ”idoleidensa” kirjoja alkuperäiskielellä. Siksi hän piti osan puheestaan ruotsiksi ja itse koin, että Hurme kiitti myös puheellaan sitä, että on Suomessa saanut opiskella ruotsia ja näin hänen oli mahdollista lukea tutustua suomenruotsalaisten (eli suomalaisten) teoksiin myös alkuperäiskielellä.

Yleensä ollaan totuttu siihen, että poliitikkojen lausahdukset irrotetaan kontekstista, tällä kertaa Sampo Terho itse syyllistyi samaan. Hurmeen lausahdus oli lähinnä hyväntahtoisen humoristinen eikä tuomitseva.

sssssss (Ei varmistettu)

Tämäpä juuri! Jos ymmärtää koko puheen alusta loppuun saakka niin ymmärtää myös mitä tuon lausahduksen takana on. Nimenomaan siis ikään kuin kiitos ruotsille/omalle kielen osaamiselleen ja näille mainitsemilleen ruotsiksi kirjoittaville/kirjoittaneille - JA HUUMORI. Se, mitä itselleni välittyi oli positiivinen/kannustava viesti siitä, että kun osaat suomen lisäksi myös ruotsin, kasvattaa se kirjahyllysi kokoa, voi tuoda uusia mahtavia lukukokemuksia.:-)

Vierailija (Ei varmistettu)

Onneksi täällä blogissa on edes muutama puheeseen tutustunut. On mielestäni silkkaa naiviutta irrottaa yksi lause kontekstista ja haukkua puhuja sillä perusteella. Jos haluatte päästä syvemmälle hänen lempeään vastakkainasettelun ja huumeorin maailman, suosittelen todella kirjaa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Jep, samaa mieltä! Suosittelen Karoliina lukemaan myös hesarin Jukka Petäjän kolumnin aiheesta.

Vierailija (Ei varmistettu)
Karoliina Sallinen
Kolmistaan

Kaikkiin edelliseen tämän ketjun viesteihin.

Olette ihan todella oikeassa siinä, että nykymaailman tyyli on irrottaa yksi virke/lause/sana ja sitten tarttua siihen tarjuamatta, mitä ympärillä on, onko kyse huumorista/sarkasmista tms.

Harmitta, etten kutsusta huolimatta päässyt Finlandia-palkintojen jakotilaisuuten tällä kertaa mukaan, enkä voinut aistia aitoa tunnelmaa, mutta olen edelleen sitä mieltä (kaksi kertaa puheen katsoneena) sitä mieltä, että "juntit" oli tarpeeton. Se - näin minun tulkinnallani - teki juuri sellaisen asetteleun, että hyvä puhe (koska totta on, että käännös ei koskaan tee oikeutta teksteille) sai kurjan lopetuksen. Ylimielisen, minusta. 

Tuo puhe alkaa "Arvoisat ihmiset. Isot, älykkäät apinat." Jo tuosta alusta pystyi päättelemään, että puhe on hyvin humoristiseen sävyyn kirjoitettu, vaikka käsittelikin tärkeitä, ajankohtaisia asioita. Suuri osa mielensä pahoittaneista ei ole kuullut puheesta muuta kuin tuon irroitetun lauseen.

Ja pakko sanoa, että miehesi on kyllä lausahduksessaan ihan oikeassa. Hyvin monella, varsinkin kolmekymppisellä suomalaisella on suuri asennevamma ruotsin kieltä kohtaan. Jos on joskus selvinnyt ruotsin yo-kirjoituksista, ei kielen henkiin herättäminen ole oikeasti vaikeaa. Kuuntele ja katsele ruotsinkielisiä ohjelmia. Lue ruotsinkielisiätä tekstiä. Älä valitse ensimmäiseksi romaania, vaan esim. sisustus- ja juorulehtiä. Hankkiudu tilanteisiin, joissa joudut puhumaan ruotsia. Älä pelkää virheitä ja yritä rohkeasti. Kohtalaisen "puhetaidon" voi hankkia kuka vain, se on nimenomaan asenteesta kiinni.

Karoliina Sallinen
Kolmistaan

Ihana: Kiitos kannustuksesta <3

Ja tuohon huumoriin. Sitä on hyvää ja huono - ja se,kumpaa se on, on aina tulkintakysymys. 

Emalia (Ei varmistettu)

Ehkä löysempiä pipoja pitäisi toivoa joulupukilta muillekin kuin Terholle.

Karoliina Sallinen
Kolmistaan

Uskon, että fiksut keskustelutaidot paketissa olisi vielä parempi lahja meille suomalaisille :D 

Vierailija (Ei varmistettu)

Olen samaa mieltä kuin örveli ja ssss Juha Hurmeen puheesta. Haastattelussa hän kertoi harmistuneensa Turussa opiskellessaan, kun tajusi ruotsinsa olevan heikolla tolalla. Ruotsin hän oppi viettäessään pari vuotta naapurimaassa mummoja ja pappoja hoitaen, kun jätti opintonsa Turussa kesken. Ei kovin elitististä.
X:n kirjoituksesta paistaa se, minkä elämäänsä kyllästynyt opettaja saa aikaan: oppimisen ilon sijaan täydellisen lannistumisen ja vihan ainetta kohtaan.
Asun kaupungissa, jossa suomi on vähemmistökieli. Kaupassa myyjät aloittavat molemmilla kielillä ja jatkavat sillä, minkä asiakas valitsee. Kaupunkimme on liitoskaupunki ja yksi yhdistyneistä oli lähes täysin ruosinkielinen. Siellä käy joskus niin, että kahvilassa myyjän ystävällisillä kasvoilla häivähtää hienoinen kauhu, kun hän huomaa, että asiakas on suomenkielinen. Silti hän alkaa puhua suomea, kankeaa ja hapuilevaa koulusuomea. Sanon joka kerta, että upeaa kun uskalsit ja hienosti meni. Joskus vaihdan ruotsiin, jos huomaan, että toinen on menossa aivan lukkoon suomenkielentaitonsa vuoksi. Silloin näen aina helpotuksen, joka vyöryy suomenruotsalaisen nuoren yli. Ja joka kerta saan vuolaan anteeksipyynnön ja kertomuksen siitä, että opettelen kyllä, se on vain hankalaa ja pelottavaa puhua. Aivan turhaan, mutta anteeksipyytely kumpuaa asiakkaista, joiden mielestä "Suomessa puhutaan suomea" ja käytös on välillä aika ilkeää.Se siitä X:n elitismin kokemuksesta. Osa suomenruotsalaisista ei osaa suomea. He ovat asuneet koko elämänsä täysin ruotsinkielisellä alueella tarvitsematta suomea koskaan muualla kuin sitten koulussa, jossa suomea saakin opiskella urakalla. Suomenruotsalaisia on kaikissa yhteiskuntaluokissa, joten kieleen liitetty elitismin kokemus taitaa olla vain oman kielitaidottomuuden tuomaa huonommuudentunnetta, joka ei liity keskustelukumppaniin mitenkään.
Lukivaikeus vaikeuttaa kielten oppimista, mutta ei estä sitä. Lukivaikeus kyllä hidastaa, mutta kovalla työllä ja oikeilla opiskelijalle sopivilla opetus-ja oppimistavoilla se on mahdollista. Tämän tiedän sekä ammattini, että läheisteni vuoksi.
En osaa puhua ruotsia sujuvasti, mikä harmittaa minua. Aion sen kyllä vielä opetella. Jonakin päivänä yllätän ruotsinkieliset ystäväni pulputtamalla ruotsiksi. Nyt puhumme kieliä välillä ihan sekaisin, toinen suomea, toinen ruotsia. Luen ruotsinkielisiä kirjoja, katson ruotsinkielisiä elokuvia, kuuntelen radiosta ruotsinkielisiä ohjelmia.
Täysin suomenkielisenä, suomenkieliseltä alueelta muuttaneena voin sanoa, että kaksikielisyys on rikkaus ja pakkoruotsi puhe tuntuu todella ikävältä. Ja Hurmeen humoristinen heitto ei olisi koskaan saanut kohua aikaan ilman maassamme käytävää ikuista pakkoruotsikeskustelua.
Meillä on kaksi virallista kieltä. Etelä-Afrikassa 11, joista pitäisi hallita viisi, että pärjäisi palveluammatissa. Koulu aloitetaan omalla kielellä, kolmannelta opetuskieli vaihtuu englantiin, ei tarvitse odottaa yliopiston kielikokeeseen saakka. Helpolla siis selviämme.
Luen blogiasi mielelläni. Se on niitä harvoja, joissa teksti soljuu.

Karoliina Sallinen
Kolmistaan

Kiitos, että toit tuollaisen kokemuksen elinympäristöstäsi tänne. Kuten sanottu: Minulle kaksikielinen Suomi - varsinkin tuolla tavalla - on täysin vieras, joten tällaisista asioista on tärkeä kuulla. 

Lukivaikeus on todellakin vaan hidaste, joskus jopa tekosyy. Se voi tehdä asioista helkkarin vaikeaa, turhauttavaa ja inhottavaa, mutta työnteolla voi selvitä mistän vaan. 

Mua itseäni harmittaa, miksi Hurme meni pilaamaan muuten niin fiksun puheen yhdellä "apinalla" ja "juntilla". Tuollainen letkaus voisi olla hauskaa vaikka perhe- ja ystäväpiirissä, mutta julkisesti se on minusta vaarallista. Hurmetta itsettään en ole tosin ajatellut elitistiksi (en kyllä häntä ole liiemmin miettinytkään), mutta puheenvuoron sävy oli minun tulkintani mukaan sellainen, että fiksut osaavat ruotsia, muut ovat juntteja. 

Mä en itse liitä - ja muiden puolesta en voi puhua - Hurmeen puhetta pakkoruotsiin. Se enemmänkin kertoo tästä ajasta ja siitä, kuinka ihmiset nostavat helposti itsenstä toisten yläpuolelle. Tosin se on tavallaan hassu tulkinta, koska Hurme puheessaan juuri parjasi ihmiskuntaa itsekkyydestä :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Kommenttini kommentoi enemmän X:n valitsemaa lainausta (jonka vasta nyt huomasin olevan lainaus. Ensimmäinen kappale ei näkynyt ollenkaan ensimmäisellä lukukerralla).

Kaksikielisyys, kuten myös yksikielisyys, on täällä arkipäivää. Toki joskus harmittaa, kun terveyskeskuslääkäri ei osaa sanaakaan suomea ja suomea puhuvalle on pitempi jono. Usein olen selittänyt asian ruotsiksi, joskus jopa englanniksi, sillä keikkalääkärit saattavat tulla ruotsista, vain päästäkseni nopeammin hoitamaan asiani. Jotkut asiat haluaisi hoitaa omalla äidinkielellään. Tähän ongelmaan ruotsinkieliset törmäävät muualla jatkuvasti. En ihmettele heidän hätäänsä ollenkaan.

Asiaan palatakseni. Hurme piti puheensa kutsuvierasyleisölle, joka varmastikin oli valikoitunutta kulttuuriväkeä ja lehdistöä. Huumori valikoitunut sen mukaan. Juntti-sanaan tarrautumisen vuoksi kaikki muu puheesta meni suurimmalta osalta suurelta yleisöltä ohi. Harmillista.

Vierailija (Ei varmistettu)

Etelä-Afrikan virallisista kielistä monet ovat aika samankaltaisia keskenään eli vähän sama asia kuin se, että suomalainen ymmärtää savon, rauman, pohjanmaan, tampereen jne murretta kirjakielen lisäksi ja tähän päälle englanti ja ruotsi. Näin muistelisin asian olevan, kun maassa joitakin vuosia sitten kävin.

Suomessa ruotsin ja suomen opiskeluun vaikuttaa historia, mutta nykyään on kieltämättä erikoista, että edelleen kaikki opiskelevat myös selkeää vähemmistökieleä. Itsekään en osaa enää ruotsia, vaikka olen akateeminen, koska en ole kieltä tarvinnut sitten sen yliopiston ruotsin kurssin. Toki kielen saisi elvytettyä jollekin tasolle, jos olisi pakko, mutta sen oppiminen aikuisiällä olisi myös helpompaa kuin monen muun kielen.

lumikko (Ei varmistettu)

Missään maailmassa ei ole mitään pakkoruotsiin verrattavaa!

Pakkoruotsi alkaa alakoulussa ja jatkuu läpi kaikkien koulupolkujen.

Edes yliopistotutkintoa ei saa ulos ilman mittavia pakkoruotsin opintoja.

Mitään tällaista ei ole muualla maailmassa.

Ihmetelkää hetki sitä!

Vierailija (Ei varmistettu)

Oikeastaan Irlannissa opetetaan Iiriä ja sen opiskelu alkaa jo eskarista ja jatkuu ymmärtääkseni läpi koko koulupolun. En tiedä millainen asema kielellä on loppukokeissa, mutta ainakin opettajaksi halavien tulee sitä osata suhteellisen hyvin, sillä kieltä tulee pystyä opettamaan sekä kielellä opettamaan. Verrattuna ei suomalaisten luokanopettajien tarvitse käydä kuin kahden opintopisteen verran ruotsin opintoja yliopistossa, eikä kielellä tarvitse pystyä edes opettamaan. Vapautuksen kielestä saa vain jos on enemmän yleisen oppimisen kanssa ongelmia tai jos muuttaa maahan "tarpeeksi vanhana", mutta kait tuolloinkin kieltä on mahdollista oppia jos niin haluaa.

oikeastaan siis ei (Ei varmistettu)

Irlannissa
1. on valtion kouluja ja yksityiskouluja, iiri on pakollista vain valtion rahoittamissa kouluissa, koska
2. iiri on irlantilaisten alkuperäinen kieli - Helsingin yliopiston Suomen historian professori Meinanderin mukaan suomen kielen olisi käynyt kuin iirin, ellei Suomi olisi siirtynyt 1809 pois Ruotsin vallan alta - kyse on siis esivanhempien kielen opetuksesta;
3. väestö puhuu englantia äidinkielenään, jolloin ei ole tarvetta laajalle vieraitten kielten opetukselle, voidaan keskittyä elvytykseen;
4. vapautukset ovat sallittuja iiristä, toisin kuin meillä ruotsista, josta ei saa vapautusta edes lukivaikeuksinen maahanmuuttaja;
5. mitään virkapakkoiiriä ei ole, kuten mitään virkatoinenvirallinenkieli-pakkoa ei ole missään muualla maailmassa kuin meillä.

Että näin.

Rosap (Ei varmistettu)

Kyllä ruotsista voi saada vapautuksen juurikin lukivaikeuksinen maahanmuuttaja. Muistakin hyvin perustelluista syistä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Vapautukset ovat laissa, mutta käytännössä näin ei ole. Jos kirja pysyy kädessä, lapsi pysyy pakkoruottsin tunneilla. Jopa kesken yläkoulun tullut maahanmuuttaja vailla suomen ja englannin osaamista vedetään erityisopetuksessa ruotsin läpi - tietysti tulos on olematon, mutta vitonen revitään jostakin.

Miksikö?

Koska paine esimerkiksi suurimmissa kaupungeissa ruotsin vapauttamiseksi on valtava. Noin 20-25% oppilaista on maahanmuuttajataustaisia ja erityisoppilaiden määräkin on samaa luokkaa. Vaika ryhmät ovat osin päällekkäisiä ainakin kolmannes tarvitsisi vapautuksen. Kolmannes vapautetaan toisesta vieraasta kielestä myös Ruotsissa, mitään tiettyä pakkokieltähän siellä ei englannin ohella ole. Mutta meillä tällaisen joukon vapauttaminen ruotsista raunioittaisi pakon. Siksi vapautuksia ei heru eivätkä koulut enää edes hae niitä, koska ne ovat suuritöisiä ja tulos on aina kielteinen. - Ok, joitakin vapautuksia on, mutta niissä oppilas lukee vielä seiskalla viitosen kirjoja, siis on vahvasti mukautettu.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kyllä itse olen tietoinen oppilaista, jotka ovat saaneet maahamuuttajina vapautuksen ruotsista lukihäiriön nojalla ja kyllä he muuten ovat opinnoista selvinneet ja ”kirja pysynyt” kädessä.

Ei ole (Ei varmistettu)

Kommenttisi on silkkaa valetta. Kukaan ei ymmärrä savoa.

Giz (Ei varmistettu)

Täällä toinen juntti, eikä edes haittaa! Kielipäätä löytyy, ja ruotsinkin kirjoitin ylppäreissä hyvin, mutta eipä ole koskaan tarvinnut käyttää sitä missään, ja niin se on päässyt ruostumaan. Ranska ja espanja sen sijaan ovat englannin ohella hallussa enemmän tai vähemmän, mutta toisille valitettavasti sen ruotsinkielen taito on se tärkein junttiuden mittari. Yleensäkin luulisi olevan muita tärkeämpiä ja hienompia ominaisuuksia, joita etsiä ihmisistä kuin pelkkä kielitaito....Huvittavaa :D

mystery
Vision One

Tästä tulee tosiaankin se olo, että oot lukenut pelkästään iltalehden otsikon ja sitten tullut kirjoittamaan tän jutun sen pohjalta. Hän korosti puheessaan sivistyneisyyttä, esim lauseilla "Sivistys ja valistus ovat kovinta todellisuutta. Kaikki muu niiden rinnalla on roskaa". Todellisuushan on että "juntteja" eli määritelmältään ei niin sivistyneitä ON olemassa. Ja hän halusi kehottaa huumorimielessä ihmisiä sivistämään itseään opettelemalla ruotsia, koska se avaa ihan uuden maailman myös ruotsinkielisessä, suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän ei sanonut että kaikki ne jotka eivät osaa ruotsia ovat juntteja. Jos tuli sellainen olo että juntilla tarkotetaan tässä just sua , niin ehkä se ei ole Juhan vika :D

lumikko (Ei varmistettu)

Miten voi olla sivistyksen hehkuttelua, heittää Suomi100-juhlavuoden Finlandiapalkintopuheessa, että "opetelkaa ruotsia, juntit"? Huumoria? "Läppä oli", huutavat kasiluokkalaiset homoteltuaan kavereita. Läppä ja huumori ei toimi niin. Ilkeys toimii niin.

Miten tämä juntittelu kuultiin niissä piireissä, joissa taiteilija itse liikkuu? Li Andersson kuvaa ehkä twiitissään tätä yleisintä tulkintaa: "Kulttuuriministeri vaatii Finlandia-voittajalta anteeksipyyntöä voittopuheen kehotuksesta opiskella ruotsia. Hyvää Suomi100 vaan kaikille pohjanoteerauksen pohjalta, ja olkoon kirjailijoilla sananvapaus myös jatkossa."

Eli kyse on keskisormen nostosta perussuomalaisille, sinisille - ei luultavasti lainkaan pystytä näkemään sitä, ketkä oikeasti ovat ne, jotka eivät noita ruotsinkielisiä lauseita osanneet kääntää eli kulttuuria rakastavat duunarit, mamut ja erkat.

Koko pakkoruotsikysymystä ei kyetä näkemään siitä eniten kärsivien ryhmien kannalta vaan pakkoruotsin puolustuksella näytetään haluttavan vain häpäistä persuja ja paljastaa piilopersuja, joiden maailmankuvan koetaan uhkaavan vapaata maailmaa - ja samalla itse tullaan persuista persuimmaksi, uhrataan järki ja muiden vapauden kunnioitus.

Vierailija (Ei varmistettu)

Juntti- läppä oli nimenomaan perussuomalaisille ja heidän äänestäjilleen suunnattu, kirjallisuus- ja kulttuuripiireissä on sallittua ja melkeinpä pakko esittää kritiikkiä joka välissä näitä ihmisiä kohtaan. :)
Ruotsin pakollista opiskelua ei voi perustella juuri muulla kuin historialla ja historiaan pitäisi kuulua se ajatus, jossa suomenkieliset juntit sivistävät itseään opiskelemalla sivistyskieltä. Suomenruotsalaisten "pakkosuomen" opiskelu taas ei ole verrattavissa suomenkielisten ruotsin opiskeluun, koska ruotsi on selkeä vähemmistökieli ja suomi maamme valtakieli. Tietenkin kirjoja olisi hyvä osata lukea alkuperäiskielellä, mutta onneksi meillä on erinomaisia kääntäjiä. :)

mystery
Vision One

Homottelua ja koulukiusaamista ei nyt ihan voi verrata siihen että joku sanoo yhtäkään yksittäistä ihmistä mainitsematta että junttien kannattaisi opetella ruotsia. Kyllä se on nimenomaan huumoria, jota ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti vaan miettiä ennemmin mikä hänen tarkoituksensa noiden sanojen takana oli, mihin hän haluaa provosoida ja herätellä ihmisiä, missä kyllä onnistuikin hyvin.

Pakkoruotsi on kohtuuton (Ei varmistettu)

Eliittiruotsin järjetön vaatimus estää tavallisia, hyviä ihmisiä valmistumasta. Onko sana kohtuuttomuus tuttu?

Hurme tökki tietoisesti niitä, jotka eivät halua tai kykene leikkimään "ruotsi kuuluu suomalaoseen yleissivistykseen"-liturgialeikkiä. Tökkii ja ilkeilee ja osa kuvittelee sellaisen olevan ok. Vaan ei se ole. Se on ilkeilyä ja tökkimistä.

mystery
Vision One

Mikähän tää tälläinen vaatimus on joka estää yhtään ketään valmistumasta ? Ilkeily ja tökkiminen on ihan oman pääsi sisällä.

lumikko (Ei varmistettu)

Sekä lukioruotsi että korkeakoulututkinnon virkapakkoruotsi jäävät osalta suorittamatta ja samalla tutkinto saamatta.

mystery
Vision One

Tällä logiikalla kaikki koulujen pakolliset kurssit estää valmistumisen.

ihan järjetön pakko (Ei varmistettu)

Vain ruotsi on pakollinen joka tasolla. Erityisesti ruotsi aiheuttaa ongelmia ja estää valmistumisia.

Lukioruotsista ei saa vapautusta, vaikka sen takia - eikä minkään muun aineen takia - moni joutuu opiskelemaan lisää kansanopistossa tai työväenopistossa tai lopettamaan opinnot. Kieli, jolla ei ole käytännössä käyttöä ja jota ei kuule eikä tarvitse, ei tartu heikoimpien kieltenoppijoiden päähän.

Korkeakoulujen virkapakkoruotsi on pakollinen kaikille. Mitään muuta vastaavaa pakkoa ei ole. Tätä vastaavaa pakkoa ei ole missään muualla maailmassa!

Ruotsi aiheuttaa ongelmia ja estää valmistumisia - siitä esimerkkinä tuo ensimmäinen viesti tässä ketjussa. Tämä tiedetään, mutta mitään ei voida tehdä, koska virkamiespakkoruotsilaki 2004 - rkp:n kirjoittama ja vaatima.

mystery
Vision One

On mullakin monta ainetta ja kurssia jotka koin itselleni täysin turhiksi ja silti opiskelin ne ja valmistuin. Opetussuunnitelmia ei tehdä jokaiselle yksilölle räätälöidyiksi vaan varsinkin lukiossa ne katsotaan yleissivistyksen kannalta, sellaisen tiedon kannalta mitä suurin osa opiskelijoista tulee kuitenkin jossain vaiheessa tarvitsemaan elämässään. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Kielet ei ole yksi aine vaan kori, josta on aina valittava.

Pakkoruotsi on poliittinen valinta kuten pakkovenäjä DDR:ssä.

Missään maailmassa ei ole tällä hetkellä pakkoruotsin kaltaista järjestelyä.

Pakkoruotsissa kyse ei ole alakohtaisesta osaamistarpeesta. Yliopisto-opinnot voivat olla täsmälleen samat kahdella opiskelijalla, mutta suomalaista tutkintoa tekevä ei valmistu ilman pakkoruotsin suoritusta.

mystery
Vision One

Missään maailmassa ei ole myöskään toista maata joka on Suomi ja jolla on samanlainen historia kuin Suomella. Pakkoruotsi lasketaan yleissivistykseen ihan syystä, koska maassa on paljon virkoja ja muita töitä missä sitä tarvitaan ja missä siitä on hyötyä. Koska täällä on paljon ihmisiä jotka eivät osaa suomea, mutta ruotsia osaavat. Jos suomenkielisten ei tarvitsisi opiskella ruotsia, myöskään ruotsinkielisten ei pitäisi silloin osata suomea ja ruotsin kieli pitäisi silloin poistaa virallisen kielen asemasta. Ruotsinkielisen väestön kannalta siinä olisi kyse ihan vaan syrjinnästä. 

Ruotsinkieli avaa myös portin muihin pohjoismaisiin kieliin ja auttaa ymmärtämään muissa pohjoismaissa matkustaessa ja töitä tehdessä paremmin paikallisia ihmisiä ja elämäntapaa sen kielen kautta. Se on siis ihan yhtä yleissivistävä asia kuin mikä tahansa muukin kieli, meillä ruotsi on myös historiaan ja ruotsinkieliseen väestöön sidottu asia.

lumikko (Ei varmistettu)

Suomen uniikkius ei ole Ruotsin vallan alla olo (toki moni maa on ollut muiden vallan alla) vaan suomen kieli ja suomalainen kulttuuri.

Virkojen kielitaitovaatimukset on tehty paperilla RKP:n vaatimuksesta - kyse ei tietenkään ole sivistyksestä.

Kielivähemmistöt oppivat kyllä maan pääkielen ihan oman etunsa tähden, ei minkään lain velvoittamana. Tosin Ahvenanmaalta on pakkosuomi jo poistettu, koska se kuulemma söi nuorten muun kielitaidon.

Ruotsin paikka on valinnaiskielen paikka. Se, joka haluaa erikoistua Skandinaavisiin maihin, voi niin tehdä. Joku toinen erikoistuu vaikka Keski-Eurooppaan tai latinalaiseen kulttuuriin tai vaikka Venäjälle.

Käyttämäsi puhe riittää markkinoimaan valinnaista ruotsia muttei määrittämään sitä kaikille pakolliseksi.

Pakkosuomi (Ei varmistettu)

Sama juttu pakkosuomen kanssa.

Vierailija (Ei varmistettu)

Oih niin ihanat vuodet yläasteen ruotsintunnilla. "När går nästä bussen till Slussen" on lause jota olen yllättävän monta kertaa käyttänyt elämäni aikana, ilman mitään järkevää syytä tosin. Ihana blogi sulla, ihan lempparini. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Tuota....nästä-sanan jälkeen substantiivi on epämääräisessä muodossa. Ei mulla muuta:D

Vierailija (Ei varmistettu)

Rakastin ruotsintunteja , muut vihasi. Olin tosi hyvä ruotsissa ja se oli minusta helppo kieli. Harmi, ettei sitä ole tarvinnut ja nyt on jo paljon unohtunut. Opiskeluista yli 10 vuotta...

Elsah (Ei varmistettu)

Moi Karoliina.

Hätkähdin itsekin tätä puheen lopetusta, koska sivistynyttä ei ole vastata samalla tavalla kuin joku huutelee. Viitaten siihen, että tämä kommentti olisi suunnattu perussuomalaisille. Vastakkainasettelu ei mielestäni vie keskustelua eteenpäin ja sanat rakentavat todellisuutta. Näin ollen ajattelen, että huumori kumpuaa todellisista ajatuksista ja kokemuksista eikä sen varjolla voi möläytellä mitä tahansa.

Työläistausta tulevana olen kokenut itse omassa arjessani, 2010-luvulla, olevani akateemisessa maailmassa vähän huonompi kuin kielitaidollaan loistavat ystäväni. Olen kokenut valtavaa riittämättömyyden tunnetta, jonka vuoksi tällainen kommentti kirpaisee syvältä. Eikä kyse ole motivaatiosta vaan toisenlaisesta perhetaustata ja mahdollisuuksista matkustaa ym. lapsuudessa. Kiitos siis tästä kirjoituksesta; jaan jollain tasolla kokemuksesi.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hei kuka edes haluaa osata ruotsia vieraana kielenä? Maailmalla sillä ei ole juuri mitään virkaa ja Suomessa pärjää suomella. Puhun itse kolmea vierasta kieltä sujuvasti, mutta ruotsi ei lukeudu näihin, koska siitä ei vaan ole mitään hyötyä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Se, ettei sinulle ole ollut hyötyä ruotsista ei tarkoita, etteikö siitä olisi hyötyä jollekin toiselle. Jos osaa tarpeeksi hyvin ihan jo meidän kouluruotsiakin se lisää työskentely ja opiskelu mahdollisuuksia. Norjaan ja Ruotsiinkin pääsee suhteellisen helposti töihin, jos on jollain tavalla ruotsi hallussa ja on valmis oppimaan lisää, miksei vaikka Tanskaankin. Alakohtaista tietenkin. Se avaa myös mahdollisesti enemmän teitä korkeakouluihin, koska suomen- ja englanninkielisten ohjelmien lisäksi voi hakea, ruotsin, tanskan ja norjan yliopistoihin opiskelemaan ihan maan omalla kielellä, ja helpottaahan se yhteiskuntaan sopeutumista vaikka englanniksi opiskelisikin. Ja kotimaassahan se mahdollistaa myös lisää opiskelupolkuja, kun ei ole sidottu opiskelemaan suomeksi tai englanniksi. Voin sanoa, että itseäni sapetti ensimmäisiä kertoja kouluun hakiessani, kun en ollut opiskellut kieltä niin paljoa, että oisin voinut hakea vaikka naapurimaahan opiskelemaan. Koska pohjoismaissahan on ilmaista opiskella ja lähempänä kuin vaikkapa Iso-Britannia. Minun mielestäni meidän nuorisoltamme viedään melkoinen määrä mahdollisuuksia, kun ruotsia ei opeteta yhtä innokkaasti ja hyvin kuin englantia ja on surullista, että yleinen ilmapiiri kielen opiskeluun on niin negatiivista, koska todellisuudessa sillä on pohjoismaissa tärkeä asema ja sillä pääsee pitkälle.

Kaikkien kielten osaaminen tuo aina mielestäni tavalla tai toisella jotain lisää osaajalleen, vaikkei sitä heti huomaisikaan. Joko se helpottaa toisen kielen oppimista, toisen kulttuurin ymmärrystä (koska kieli on keskeisessä osassa kulttuuria) tai sitten opiskelua ja työnhakua. Minusta on hassua, miten neljää kieltä osaavalla on noin kapea näkemys kielten osaamisesta ja noin karkea arvotus kielistä. Se, ettei kieli maailmanlaajuisesti tunnu kovin merkittävältä, ei tarkoita, ettei se voi olla yksittäisen ihmisen tulevaisuudelle merkittävä apua.

kielitaito on oma valinta (Ei varmistettu)

Eli ei ole lupa olla kielitaitoinenkaan, jollei osaa ruotsia?

Suomalaisen on siis aina osattava ruotsia, muuten on asenneongelmia. Minusta tuollainen asenne vasta on asenneongelma!

Maailma on täynnä kieliä, aina on valittava. Kielitaito on aina valintakysymys ja sen pitäisi olla ihmisen oma, hänen taustaansa ja taipumuksiinsa liittyvä valinta. Miksi tätä on pakkoruotsin kannattajien niin vaikea käsittää?

Ja miksi tämä saarna Hurmeen puheesta nousseesta kohusta? Onko Hurmeella oikeus haukkua ihmisiä, jotka eivät osaa ruotsia?

En usko, että sen paremmin olisi taputeltu, jos Hurmeen sijasta voittaja olisi ollut joku toinen, joka olisi vaihtanut puheen englanniksi ja lopettanut samalla "opetelkaa englantia, juntit".

lumikko (Ei varmistettu)

Valtavasti peukutuksia ovat keränneet kommentit, joissa valitellaan, ettei puhetta ole ymmärretty oikein: ylistys sivistykselle, kiitollisuus ruotsinkieliselle kirjallisuudelle ja ruotsinopinnoille, huumori!

Vain muutamat ovat peukuttaneet niitä, jotka rehellisesti kertovat loukkaantuneensa ja vielä hyvästä syystä: puheessa ei jätetty mitenkään epäselväksi sitä, että nimenomaan ruotsinosaamattomuus oli junttiutta ja sellainen osaamaton joutaa jäädä suljetuksi Finlandiavoittajan puheen ulkopuolelle ja saada muistutuksen junttiudestaan. Sitten pitäisi vielä ymmärtää olla hiljaa.

Kannattaisiko kysyä itseltä, saako pukea "kiitollisuuden" ja "huumorin" ilkeilyksi ja vaatia muita ymmärtämään kontekstia? Saako olla niin taiteellinen ja tyylilajien mestari, ettei tarvitse ajatella, mitä oma puhe oikeasti tekee, ketä loukkaa ja mistä syystä.

Miksi monilla on valtava tarve puolustella tätä ilkeilijää? Eikö kannattaisi myöntää, että kaveri töppäsi ja taisi vielä paljastaa muita halveksivan perusvireen asenteissaan?

Ja sitten tätä lässytystä niille, joille kielet ovat vaikeita: "Lukivaikeus vaikeuttaa kielten oppimista, mutta ei estä sitä. Lukivaikeus kyllä hidastaa, mutta kovalla työllä ja oikeilla opiskelijalle sopivilla opetus-ja oppimistavoilla se on mahdollista. Tämän tiedän sekä ammattini, että läheisteni vuoksi."

Myös minä tiedän sekä ammattini että läheisteni vuoksi, että lukivaikeuden/oppimisvaikeuden omaava joutuu tekemään hurjasti enemmän työtä kuin muut ja saa silti huonompia arvosanoja, etenee hitaammin ja joissakin kohdissa, kuten täysin turhan kielen kohdalla, ei vain pysty oppimaan sitä. Mistä kumpaa halu väittää, että ne oppimisvaikeuden omaavat, joille ruotsi ei avaudu, ovat sekä laiskoja että asenneongelmaisia ja että reippaalla työllä kyllä selvittäisiin? Mitä arroganssia! Ja miksi?

mystery
Vision One

"puheessa ei jätetty mitenkään epäselväksi sitä, että nimenomaan ruotsinosaamattomuus oli junttiutta ja sellainen osaamaton joutaa jäädä suljetuksi Finlandiavoittajan puheen ulkopuolelle ja saada muistutuksen junttiudestaan."

Oot yksinkertaisesti ymmärtänyt puheen ihan täysin väärin. Ja tuo on ihan pelkkää omaa tarinaasi jonka kerrot itsellesi. Sille että ymmärrät näin väärin, kukaan ei voi mitään. :/  Juntti - sana oli ilmoilla tasan kerran, eikä hän sanonut kertaakaan että ruotsinosaamattomuus on junttia. Vaan että jos on juntti, ainakin ruotsinopiskelu sivistää. Siinä on ISO ero, jos oikein mietit asiaa. Mutta ihmisillä on vissiin suuri tarve loukkaantua ja tuohtua ja alkaa raivoamaan ennenkuin noita lauseita jaksaa edes sen tarkemmin miettiä. 

lumikko (Ei varmistettu)

Jos sanon jollekin "opetelkaa matikkaa, juntit" en todellakaan tarkoita "jos olet juntti, ainakin matematiikan opiskelu sivistää".

Finlandiavoittajan voi luottaa sanovan sitä mitä tarkoittaa.

mystery
Vision One

Öö todellakin hän tarkoitti tässä puheessa juuri tuota :D en mä tälläistä juupas- eipäs väittelyä jaksa, mutta se oli hänen tarkoituksensa. Kaverini siis tuntee hänet ja voin sen tätä kautta vahvistaa. Jos sä otat sen niin että sua on nyt haukuttu juntiksi, niin se on tosiaan ihan omien korviesi välissä. Jos en itse osaisi yhtään ruotsia, ainakin itse ajattelisin hänen puheestaan että hmm, voisin tosiaan ehkä alkaa opiskella sitä. Enkä lähtisi raivoamaan nettiin että nyt on minua juntiksi haukuttu!

lumikko (Ei varmistettu)

Ja kaverisi kertoo, että Hurmeen toivottaessa kulttuuriministerille "siunauksellista adventin aikaa ja että pukki toisi kaksi numeroa isomman pipon", hän välitti vilpittömät pahoittelunsa ja oli huolissaan ministerin jaksamisesta flunssakaudella.

Ruotsinkieliset ovat haukkuneet suomenkielisiä junteiksi vuosikymmenet. Ihan uutta tämä ei ole. Hurmeen ote teemaan oli linjassa tämän kanssa.

Hurme ja hänen kaverinsa ja sinä myös leikitte nyt pidennettyä juntittelua. Ensin juntitellaan puheessa. Odotetaan, että kansa kohahtaa. Sitten juntitellaan väittämällä, ettei juntiteltu, kunhan kuvittelette. Ja lopuksi juntitellaan väittämällä, että on sanottu jotain ihan muuta, jotain hyvin lempeää ja humoristista, mutta kun juntit ei ymmärrä.

Pages

Kommentoi