Polttarit! Ristuksen komiat. Osa 1.

Kolmistaan

Puh ja huh! Siskon polttareista on nyt jo viikko takana, mutta edelleen hymyilyttää.

Minun nuorempi siskoni Auroora (blogi täällä ja hääblogi täällä) menee naimisiin ensi elokuussa. Me kaikki kolme siskosta menemme itse asiassa naimisiin suhteellisen lähellä toisiamme, joten tuo viikonloppu aloitti polttarisuman. Ja aloittipa muuten rytinällä.

Ensinnäkin. Hyvät hyssykät, miten vaikeaa on pitää polttarisuunnitelmat salassa ihmiseltä, joka vaihtelee koko ajan itse viikonloppusuunnitelmiaan ja kärttää yhdeltä jos toiseltakin ”koska ne mun polttarit on”. Kyllä on ollut sellaista taitelua tämä asioiden pimittäminen, että ihan on hirvittänyt se juonimisen määrä.

Varsinaiset konkreettiset jännitysmomentit alkoivat sitten toden teolla perjantaina, päivää ennen h-hetkeä, kun saavuimme Hipu-siskoni kanssa Jyväskylään. Ja tiedättekös? Jyväskylä ei ole mikään kovinkaan suuri kaupunki. Ja jos meidän piti hoitaa keskustassa ruokaostokset ja suikkaroida pitkin kaasojen koteja ilman, että keskustassa liikkuva Auroora-siskomme näkisi meitä. Kyllä oli sellainen kylmä hiki koko ajan päässä.

Aloitimme siis polttaroinnin perjantaina valmistelemalla lauantain safkat ja juomat. Sitten suuntasimme hotellillemme, Original Sokos Hotel Alexandraan*, joka oli oikeasti tämän hälinäviikonlopun supertarpeellinen levähdyspiste ja juoninnan tukikohta. Ja olipa muuten ihana sellainen! Meille oli varattu 6.kerroksen kattohuoneistosviitti, jossa oli oma sauna, parveke ja niin sympaattinen survival-kori, että ihan liikutti. Korissa oli erilaisia hätätapausvälineitä polttari-iltaa varten. Mm. Onni Orava -merkki, joka tuli kiinnittää morsion selkään katoamistilanteiden varalle.

Koska Auroora menee naimisiin Pohjanmaalla pohjanmaalaisen Antin kanssa, oli meidän polttareiden teema mikäpä muukaan kuin ristuksen komiat pohojalaaspolttarit. Ja mitäpä olisi Häjy-meininki ilman Jussi-paitoja. Niitä sitten tuunattiin muutamien muiden polttarilaisten, ihan kuulkaas aitojen seinäjokisten, kanssa perjantai-ilta. Kun kello löi kaksitoista, kömmin Hipu-siskoni viereen ja nukuin kuin tukki aamuun asti. Aamuun, josta alkoikin sitten TOSITOIMET.

Morsiamen aamu alkoi, kun kello 10.30 oveen kolkutettiin. Oven takana seisoi tuima Häjy. Hän kertoi, että aikaa saada itsensä kuntoon ja kaikki tavarat pakattua, oli tasan oli 45 minuuttia. Asuksi Häjy antoi morsiamelle Kuortaneen kansallispuvun. Onneksi Aurooran mies otti koko tilanteesta videomateriaalia, joten saimme lähes reaaliajassa tietoa siskon liikkeistä.

Kun hämmentynyt morsian oli valmis, Häjy kuljetti hänet keskustaan, jossa osa Jussi-paitajengistä odottikin jo morsianta. Aamupäivä oli rakennettu erilaisten pohjanmaalaispisteiden ympärille. Morsian sai mm. kuulutuksen Sokoksen kaiuttimista, arvuutella kylänmiehiltä ja -naisilta kuka on hänen sulhonsa, harrastaa murrevisaa ja kaiken kukkuraksi pelata pesistä Kirkkopuistossa.

Sitten olikin jo aiak syönnin ja hemmottelun, mutta niistä ja polttari-illasta lisää myöhemmin tällä viikolla...

-Karoliina-

*saatu

Share

Kommentit

Ihanin kahvimuistoni liittyy myös mummooni.

Ala-asteen jälkeen menin usein mummoni luokse ja joimme kahvia, johon kastoimme rusinapullaa. Nam!

Anteeksi pilkun viilaaminen, mutta pakko takertua tuohon pohjanmaalainen- ilmaukseen, se kuuluu kirjoittaa pohjalainen! Terveisin yks (häjy) pohojalaanen

Kommentoi

Kommentointi on sallittu vain kirjautuneille käyttäjille.