Kultaiset vuodet (ja Ryan Goslingin naama)

Ennakkoasetelmat ovat kieltämättä lupaavat : Frendien taustavoimat sekä vanhoilla päivillään karismaansa vain kasvattaneet Jane Fonda ja Lily Tomlin pääosissa. Netflixin uutuussarja Grace and Frankie viestii ehkä myös siitä, että nuoret aikuiset eivät ole ainoa televisio- ja leffamarkkinoiden havittelema kohderyhmä. Sarja muistuttaakin lempeässä huumorissaan vähän viime vuosien lukuisia keski-iän romcom-hittejä kuten Diane Keatonin Jotain annettavaa sekä Meryl Streepin Lemmenlomalla ja Pientä säätöä.

Grace and Frankie ovat sanotaanko nyt eri elämänfilosofiat omaksuneita rouvashenkilöitä, joiden miehet päättävät parinkymmenen vuoden salasuhteen jälkeen tulla kaapista. Noin niin kuin seitsemänkymppisyyden ja tasa-arvoisen avioliittolain kunniaksi. Vuosisadan kriisihän siitä seuraa, ja katkeransuloista komediaa revitään esimerkiksi erektiolääkkeistä ja pariskuntien hippi-porvari-vastakkainasettelusta. Formaatti on tuttu puolen tunnin sitcom, mutta ainakin sarjan alku on silti tunnelmaltaan enemmän haikea kuin riemukas.

Muutamia hyviä heittoja löytyy, Ryan Goslingin pärställä varustettu tuoli etunenässä, mutta vitsejä ei viedä kovin pitkälle ja erot ne nyt vain ovat surullisia, katseli niitä mistä kulmasta tahansa. Itse mietin niin arkipäiväisiksi muuttuneita avioliittoja, ettei toisen osapuolen homoseksuaalisuus tai pitkäkään salasuhde väräytä viisareita mihinkään suuntaan. Vakuumipussitettua elämää, jossa kaikki näyttelevät sujuvasti osaansa. Ja toisaalta sellaista tuttuutta, jossa ilmamolekyylit tuntuvat pysyvästi väistyneen toisen istuma- ja nukkumapaikan ympäriltä.

Grace and Frankie keskittyy nimensä mukaisesti hylättyjen vaimojen uuteen alkuun, mutta vinkkaan, että eläkeikäisten homomiesten avioaikeet ovat pöydällä myös Orionissa KAVI:n kuukauden elokuvassa Love is Strange. Aikoinaan Rakkautta ja Anarkiaa -festareilla nähdyn indie-draaman pääosissa esiintyvät Alfred Molina ja John Lithgow, ihan lupaavalta kuulostaa sekin.