Hassuja amerikkalaisia tapoja

Lentoaskeleita

Minun on jo pitkään tehnyt mieli kirjoittaa teille hieman suomalaisen silmään oudoista amerikkalaisista tavoista. Nämä asiat ovat olleet niitä pikkuseikkoja, joita aluksi täällä on hieman ihmetellyt, ja suurimpaan osaan jo jopa tottunutkin. There you go:

  • Muovipussit. Myyjä tai avustaja pakkaa ostokset kaupassa pieniin hedelmäpusseihin, joita kertyy yhdeltä kauppareissulta ihan tajuton määrä. Muoviroskaa tulee muutenkin aivan älyttömästi, sillä kaikki liivinsuojuksista ja juustoviipaileista lähtien yksittäispakataan. Not cool.
  • Kypärät eivät tunnu olevan kovin yleisiä ainakaan täällä etelässä. Tuntuu todella hurjalta ajaa viisikaistaisella moottoritiellä, kun ohi kaahaa motoristi tukka hulmuten! Myös esimerkiksi luistelukehässä lapsetkin luistelivat ilman kypärää, mikä jonkun verran hämmästytti meitä.
  • Päivämäärät kirjoitetaan meidän mukaan väärin päin. Esimerkiksi ensimmäisellä lääkärikäynnillä ilmoitin tyttärelleni väärän syntymäkuukauden tästä johtuen, sillä en ollut koskaan kuullutkaan tästä! Nyt yritän opetella kirjoittamaan päivämäärät uudella tavalla. Eli tänään on 1/18/2016.
  • Liikennevaloissa saa pysähtymisen jälkeen kääntyä oikealle, vaikka punainen valo palaisikin. Tähän kesti tottua, nyt taas toivon, että muistaisin Suomessa punaisen tarkoittavan aina punaista!
  •  Amerikkalaiset eivät käytä veistä aterioidessaan. Ravintolassa tunnistaa heti eurooppalaiset siitä, että he syövät veitsellä ja haarukalla. Juuri viikonloppuna olimme syömässä uusien tuttaviemme luona (!! jee, olemme alkaneet tutustua ihmisiin, tästä lisää myöhemmin) ja pöytään katettiin pelkät haarukat. Itsestäni tuntuu vielä ihan kömpelöltä syödä ilman veistä ja kotona syömme kyllä aina veitsellä ja haarukalla. 
  • Mukitelineitä on kaikissa mahdollisissa väleissä, esimerkiksi meidän tavallisesta henkilöautosta niitä taitaa löytyä 8. Jenkit kulkevat usein jokin iso juoma kädessä, limsat ja jääteet ovat aina xxl-kokoisia. 
  • Verkkopankkeja käytetään tosi vähän. Esimerkiksi palkat tulevat useimmille shekkeinä ja mm. päiväkotimaksutkin maksetaan kortilla. Tämä oli kyllä suuri yllätys, me suomalaiset kun hämmästelemme asioita, joita enää EI voi tehdä sähköisesti. ;)
  •  Ihmisiä puhutellaan etunimillä mm. tervehdittäessä. "Hi Elina, how are you?". Tässä on opeteltavaa (minulla on huono nimimuisti, että nyt suorastaan stressaan nimien muistamista). 
  • Sen lisäksi, että kaupassa tai missä vaan saattaa päätyä juttusille kenen tahansa kanssa, on minusta vieläkin tosi hauskaa, jos joku huikkaa johonkin toteamaani "amen sister, tell me about it!". Suomessa vastaava lausahdus ruokakaupassa tuntemattomalle saattaisi saada aikaan vain todella vaivautuneen tunnelman, mutta täällä vastaavat puheenparret ovat normaaleista normaaleinta. 

Nämä olivat sellaisia hassuja pikkujuttuja, jotka pistävät vielä silmään/korvaan, mutta joihin on alkanut itsekin tottua ja ajattelin kirjoittaa nämä ylös ennen kuin itsekin unohdan, että nämä mitään eroavaisuuksia olivatkaan! ;) Have a nice day sisters! ;) 

Kommentit

Amma
Why you little!!

Meitä tuijotettiin Queensin Targetissa ihan outoina, kun sanoin kaikkeen, että älä laita pussiin, meillä on oma. Mies sitten pakkas siinä samalla kun se piippaili niitä. Mä en vaan voi kestää sitä muovipussien määrää ja siksi (sielläkin) mukana kulki reppu ja muutama kestokassi, joilla sai hoidettua kaikki kauppakäynnit. Ja siis mun käsityksen mukaan jossain osavaltiossa muovikassit on kiellettykin ihan? Voi toki olla että muistan väärinkin.

Elina U.
Lentoaskeleita

Voin kuvitella! :D Mekin juuri suunniteltiin, että ei tästä tule mitään kun hukutaan noihin tarpeettomiin hedelmäpusseihin, että aletaan ottaa Ikea-kassi kauppaan. Harmi, että kierrätys on ainakin täällä etelässä vielä ihan tuntematon käsite. 

 

leya
Mun Satumaa

Heh naita on hauska lukea. Pitaisi varmaan itsekin joku kerta kirjata ylos. Tuo tuntemattomien kanssa jutustelu on kylla ollut oikein positiivinen kokemus :) sorry muuten tonkko kieli ilman pisteita a ja o kirjainten paalla, oon miehen tabletilla eika tahan oo konffattu suominappista. Lupaan ensi kerralla kommentoida omasta laitteesta niin on helpompi lukee...

Elina U.
Lentoaskeleita

Joo ehdottomasti samanlainen postaus tulemaan, tämä on haaste! ;) Ja voi kuule ymmärrän hyvin, usein itsekin olen kironnut jos joudun joltain muulta laitteelta kirjoittamaan, ihan kamalaa naputella ilman ä:tä ja ö:tä.

Merenwen
Destination Maryland

Mulla on kans täältä hankittu kone (toissajouluna sain lahjaksi) mutta laitettiin tähän suomalainen näppäimistö. Siis nappulat on kyllä ihan amerikkalaisessa järjestyksessä, mutta latasin suomenkielen tähän niin toimii samoin kun edellisessä koneessa :D

sim (Ei varmistettu) https://australiaan.wordpress.com/

Kuulostavat varsin yleisiltä suomalaisten USA:ssa hämmästelemiltä asioilta :) Sattumalta kirjoittelin juuri pari päivää sitten pitkän listan asioista mitkä täällä Australiassa ovat normaaleja, mutteivät välttämättä muille tunnu siltä: https://australiaan.wordpress.com/2016/01/17/epatavallista-normaalia/

Elina U.
Lentoaskeleita

Hih, voin kuvitella, että nämä asiat ovat juuri niitä, jotka yleisimmin pistävät suomalaisten silmään täällä! Ja hei kivaa kun linkkasit, menenkin heti lukemaan! :)

Intended Mum

Toi liikennevaloissa vapaasti oikealle kääntyminen on kyllä learning by doing - juttu. "Päin punaisia" kun ei intuitiivisesti tulisi ajettua, kunnes pari kertaa joku tööttää takaa ja itse on ihan h-moilasena. :)

Elina U.
Lentoaskeleita

No siis juurikin näin! Mulla on ihan rebel olo, kun ajelen päin punasia... :D

Vau mikä vauva!

Täällähän muuten kans yritetään aina välillä saada mahdolliseks tota "punaisilla oikealle", oisko siitä peräti joku kansalaisalotekin :D musta parempi on kyllä ihan ne vapaan oikean kaistat jotka on valoista erikseen kolmiolla, vaatis kyllä tosi paljon totuttelua toi punasiin kulkeminen.

Nimellä puhumisesta oon huomannut, että siitä tulee samaan aikaan sekä vaivaantunut että mukava olo. Yleensä kun tosiaan nimellä ei erikseen esim tervehditä, niin sit kun joku käyttääkin sitä omaa nimee, niin on samaan aikaan sellaset "oi kylläpä se huomioi mut tosi henkilökohtasesti" ja "mitä se ny oikein irvailee, teennäistä!" :D:D

Ja hei vielä toi päivämäärä, mulle tuli facebookissa joskus syyskuun alussa kutsu tapahtumaan, joka oli merkitty 10/01, ja mietin että kylläpä ajoissa tuli tammikuinen kutsu. Kunnes toista kautta avatessa huomasin että se jostain syystä oli näyttänyt sen jenkkiläisittäin, eli homma olikin 1.10. Tosi hämäävää, varsinkin varmaan kaikki 12 asti olevat päivät ja kuukaudet katsoo helposti väärinpäin.

Mä niin nään, että sit vuoden päästä talsit täällä nordeaan jättilatte kourassa, että hello marjatta, tulin maksaan puhelinlaskun <3 ;D

Elina U.
Lentoaskeleita

Hahahahaha "hello marjatta, tulin maksaan puhelinlaskun"! :DDDD <3 Jenkkiaksentilla tietty!

Mutta milloinkas on lukijamatka? Mulla on rahat aika vähissä, niin hanki sitten ihan kunnon sponsorit! ;)

Elina U.
Lentoaskeleita

Hahahaha SINÄPÄ SEN SANOIT! Sponsorit hoi?? 

Merenwen
Destination Maryland

Ne muovipussit. Ne samperin muovipussit :D Ja kun ne on vielä nykyään kierrätettäviä osassa kaupoissa (pisteet siitä, toki) niin ovat sellasta höttöä, että monesti pakkaavat kaiken kahteen pussiin. Ja suurin osa menee samantien roskiin kotona kun niissä on jo kotiin päästessä reikiä. Meilläkin on muutama kauppakassi mitkä kulkee mukana, mutta on se vaan "niin outoa" aina kun asiakas EI halua muovipusseja. Huoh. 

Nimen käytöstä...hmm, en enää juuri kiinnitä huomiota. Suomeksi se kuulostaa oudolta, mutta täällä jotenkin taas ei. Tosin esimerkiksi en vieläkään kutsu mieheni äitiä tai isää millään nimellä. En tiedä miksi heitä luonnollisimmin kutsuisin. Miehelle tietty puhun hänen isästään ja äidistään ja muille appivanhemmista mutta nimellä en osaa heitä kutsua. Etenkin kun miehen isällä on sama nimi kun miehelläni niin outoahan siitä tulisi...:D

Tuntemattomien mulle jutustelu on edelleen outoa. Kassalla ok vaihtaa muutama sana, mutta en koskaan ole se, joka aloittaa. Mutta kun joku vieras alkaa jutella vaikka kaupan hyllyllä...ööh. Eilen kaupassa joku nainen ohikulkiessaan kehui kovasti mun hiuksia (ja just kun mulla on kamala, pieleenmennyt väri hiuksissa niin joku kehuu? :D) ja vähän aikaa sitten vanha papparainen nähdessään mun ostoksissa Snickers-suklaan, totesi niiden olevan hänen lemppareitaan :D 

Mukitelineet autossa ei oo mulle outoa, mutta kun niitä on useiden kauppojen ostoskärryissä. Jopa niissä missä lapset istuu. Toisaalta on kiva kun helteiden aikana saa vesipullon jonnekin, itselleen tai lapselle, mutta lähinnä näen ihmisillä niissä limsoja ja muita epäterveellisiä juomia. Niin aikuisille kuin lapsillekin. 

Verkkopankit mua ärsyttää. Meiltä menee laskut verkkopankin kautta, samoin mies saa palkan suoraan tilille (varmaan saan minäkin, mulla vaan ei vielä ole töitä). Vuokrat yleensä maksetaan shekillä. Meilläkin on jo yhteiset shekit niitä hetkiä varten kun niitä tarvitaan. Mikä mua ärsyttää verkkopankeissa on niiden älyttömät hinnat. En esimerkiksi voi miehen kanssa laittaa mun tililtä miehelle rahaa tai päinvastoin ilman maksuja. Siis mitä -_- Mulla on kaksi tiliä, joista toisella ei ole vielä mitään, mutta en yhtään ihmettelisi jos saisin maksaa jopa omien tilieni välisistä siirroista siirtomaksuja. Puhumattakaan suoraan tililtä tilille rahan siirtäminen täältä Suomeen...taisi olla 80 dollaria meidän pankin maksut. Ei siis ihme, että moni käyttää muita palveluita kuin suoraan pankin...(PayPal, Transferwise jne.)

Mulla tulee jatkuvasti vastaan hetkiä kun kysyn mielessäni (tai mieheltä) miksi tämäkin asia pitää tehdä niin vaikeasti :D Jotenkin nyt ei tietysti tule mitään mieleen...

Ps. Tuli mieleen yksi asia. Miksi- MIKSI- täällä ei ole jätskialtaita kuten Suomessa? Jos haluat kesäpäivänä yhden (yhden!!!) jätskin, jonka syöt heti...ei. Ei käy. Osta multimegapakkaus jäätelöitä kotiin tai käy jäätelöbaarissa tai drive-through:sta hakemassa jätski. Miksi sitä yhtä jätskiä ei voi saada sillä kauppareissulla...Joissain ruokapaikoissa oon nähnyt irtojätskejä ja huoltoasemilla ja ehkä parissa ruokakaupassa, mutta ei kovin yleistä ole ja valikoimat pienet.

Tulipas taas kirjotettua :D 

Elina U.
Lentoaskeleita

Tosi hauskaa kuulla sun ajatauksia näistä samoista asioista, kun kerran olet tällä mantereella jo paljon kauemmin asustellut! Monet näistä asioista ovat vaan niin hassuja, esimerkiksi tuosta en vain pääse yli enkä ympäri, ettei kaikkia asioita voi hoitaa verkkopankissa. Ja että miten se on tehty niin koomisen hankalaksi. Täällä käytetään myös ilmeisesti jonkun verran faxia. Faxia!? 

Ou nou, ei jätskialtaita? Miten me pärjätään kesä ilman irtojätskejä ja ne paljon puhutut helteet?! 

Jenni / GCH (Ei varmistettu) http://globecalledhome.fi/

Tässä taas näkee eroavaisuuksia maan sisällä. :D Georgiasta muistan kanssa nuo kypärättömät motoristit, mutta täällä Coloradossa kyllä luistelijat ja laskettelijat käyttävät lähes kaikki kypäriä (motoristeja ei niin näy). Muovipussit taas... Georgiassa tuntui, että minua katsottiin omituisesti, kun tyrkytin omaa kestokassiani, mutta koska nykyisessä asuinkaupungissani muovipussit maksavat kymmenen senttiä kappale (laki määrää), niin melkein kaikilla on kaupoissa mukana kestokassit. Ja luonto kiittää!

Elina U.
Lentoaskeleita

En tiedä uskallanko näin vähäisellä kokemuksella vielä saada sanoa näin, mutta miten musta tuntuu, että joissain asioissa etelä on vaan etelä. ;) Nyt olen bongannut yks kaks muuten joka paikassa uudelleenkäytettäviä pusseja tarjolla, jihuu! 

tiia_

Voih, nuo verkkopankit! Shekkien käyttäminen tuntui minusta ihan naurettavalta silloin kun asuin vielä rapakon sillä puolen. Omassa shekkivihossani taisi olla jotain lintuja ja kukkasia, miehellä oli teräsmies-shekkejä. Yritä siinä sitten ottaa niitä vakavasti. :D

Muovipussien osalta taitaa tosiaan olla isoja eroja alueellisesti, kuten Jenni tuossa yllä kommentoikin. Meidän lähisupermarketissa upstate NY:ssa käytettiin ihan yleisesti kangaskasseja, ja hedelmiä, jauhoja, pähkinöitä ja riisiä tms kuivaruokia pystyi ostamaan paperipusseihin.

Tuntemattomien kanssa rupatteluun totuin aika nopeasti, siitä tykkäsin ja sitä ikävöin nyt koto-Suomessa. Tosin nykyisin törmään aika usein rupatteleviin suomalaisiinkin - olisikohan tuppisuusuomalaisuus väistymässä..? :)

Elina U.
Lentoaskeleita

Tämä verkkopankkihomma on kyllä jotain ihan uskomatonta. Ei voi käsittää. :D Voih, sanoin jo nyt miehelle, että kylläpä tuntuu oudolta sitten Suomessa, kun kaikki eivät enää juttelekaan keskenään. Että menen ruokakauppaan, ja kukaan muu paitsi kassa ei puhukaan mulle. Paitsi että olen kyllä kanssasi samaa mieltä tuosta tuppisuomalaisuuden väistymisestä! :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.